Sivut asiasanalla: "Puhutaan tiedejulkaisemisesta"

“Puhutaan tiedejulkaisemisesta” -sarjassa paneuduttiin kotimaiseen tiedejulkaisemiseen. Koosteessa vedetään sarjan teemoja yhteen.

Millaista on tutkia kaunokirjallisuutta pienellä kielellä tutkimusmaailmassa, jossa englanti on valtakieli? Kuinka suuri on pieni yleisö? Kirjallisuudentutkija Julia Tidigs kertoo monikielisestä monikielisyystutkimuksesta.

Mitä populaarin tiedejulkaisun pyörittäminen vaatii? Miten nuoria tutkijoita voitaisiin tukea tiedeviestinnässä? Haastattelussa Kirsi Pauliina Kallio ja Anna Marjaana Heikkinen.

Pauliina Raento kertoo, mitä hyötyä tutkijalle, kielten kehitykselle ja yhteiskunnalle on tutkimustulosten jakamisesta kotimaisilla kielillä.

Miksi tutkijan kannattaa julkaista eri kielillä? Mitä haasteita on monikielisessä tiedeviestinnässä? Haastattelussa Kirsi Pauliina Kallio ja Anna Marjaana Heikkinen.

Mitä hyötyjä ja haasteita on monitieteisessä tutkimuksessa? Miten kestävä kehitys liittyy kielten opetukseen? EKKO-hankkeen tutkijat kertovat.

Mitä kaikkea kotimaisissa tiedejulkaisuissa julkaistaan ja kuka julkaisuja lukee? Miksi tieteen monimuotoisuus, etenkin monitieteisyys ja monikielisyys on tärkeää?

Maailma muuttuu, tiede muuttuu. Miten tutkimustuloksista viestiminen on muuttunut? Haastattelussa politiikan tutkija ja Politiikasta-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen.

Tiedejulkaisemisen kenttä on muutoksessa. Mikä on megalehti ja missä määrin sen toimintamalli soveltuisi suomalaisen tiedejulkaisemisen olosuhteisiin?

Maailma muuttuu, tiede muuttuu. Miten tutkijan arki tai tieteellisen julkaisun toimitustyö ovat muuttuneet? Haastattelussa politiikan tutkija Mikko Poutanen.

Miten tutkimustietoa kunnissa käytetään? Mitä käytännön haasteita avoimuuteen siirtymiseen liittyy? Focus Localis -lehden toinen päätoimittaja Anni Jäntti kertoo

Suomessa kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat tärkeässä roolissa tiedon välittäjinä. Avoin saatavuus on yhteinen tavoite, joka mahdollistaa tiedon hyödyntämisen.