Pauliina Raento kertoo, mitä hyötyä tutkijalle, kielten kehitykselle ja yhteiskunnalle on tutkimustulosten jakamisesta kotimaisilla kielillä.
Suomalaisen tiedepolitiikan linjaukset suosivat tutkimustulosten julkaisemista englanniksi kansainvälisissä kanavissa. Tulosten kertomisesta kotimaisilla kielillä kansalliselle yleisölle palkitaan kitsaammin ja sen merkitystä saatetaan jopa vähätellä. Suomen- ja ruotsinkieliset tieteelliset julkaisut ovat kuitenkin korvaamattomia.
Tieteen kieli on elävä kieli
Kotimainen, omakielinen tiedekustannus- ja julkaisutoiminta auttaa pitämään suomen ja ruotsin elävinä tieteen kielinä. Tutkijat kehittävät uusia termejä ja käsitteitä, joiden johdonmukaisuuden ja ymmärrettävyyden julkaisujen vertaisarvioijat ja editorit varmistavat. Artikkelin tai kirjan lukija oppii lukemastaan, muodostaa mielipiteensä ja osallistuu keskusteluun.
Tiedelehtien ja -kirjojen termit, käsitteet ja niistä käyty keskustelu rikastuttavat myös yhteiskunnallista keskustelua. Toisinaan media auttaa uusien käsitteiden tunnetuksi tekemisessä. Yksi tuore esimerkki uudesta käsitteestä on intersektionaalisuus, joka on auttanut hahmottamaan yhteiskunnallisen aseman osatekijöitä, tasa-arvoa ja ihmisten eriarvoisuutta.
Kun käsitteellinen keskustelu laajenee tutkijapiireistä yhteiskuntaan ja muuttuu yleistajuisemmaksi, tiedemaailman kansainväliset virtaukset konkretisoituvat kansallisessa, alueellisissa ja paikallisissa ympäristöissä. Näin omalla kielellä ajattelua tukeva käsitteistö syventää arjen ilmiöiden ymmärtämistä. Samalla luodaan välineitä opiskeluun, työn tekemiseen ja kehittämiseen sekä vastuulliseen päätöksentekoon.
Omakielinen tutkimus tukee demokratiaa
Veronmaksajat saavat vastinetta suomalaiseen tieteeseen sijoittamilleen varoille, kun julkisista varoista rahoitetun tutkimuksen tulokset ovat saatavilla heidän omalla äidinkielellään. Omakielisen, luotettavan tiedon helppo saatavuus parantaa tutkimustyön vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Näin kotimaisilla kielillä julkaistut tiedelehdet ja -kirjat lisäävät suomalaisen tieteen arvostusta pitkäjänteisesti – ja oikeuttavat tieteen julkista rahoitusta.
Tutkitun tiedon helppo saatavuus ja ymmärrettävyys palvelevat myös sosiaalisen etenemisen ja tasa-arvon tavoitteita yhteiskunnassa. Lähimmässä kirjastossa tai internetin välityksellä voi lukea ajankohtaisia tutkimusjulkaisuja omalla – tai vieraalla – kielellä.
Kielestä riippumatta tiedelehdet ja -kirjat muodostavat merkittävän vastavoiman valeuutisille ja disinformaatiolle. Tieteellisiä julkaisuja tarvitaan faktantarkastuksessa ja kokonaisvaltaisen kriittisen ajattelun edistämisessä. Niiden kautta tiede tukee vastuullista tiedonvälitystä ja yhteiskunnan toimivuutta.
Kotimaisilla kielillä tutkiminen, julkaiseminen ja lukeminen suojaavat harvainvallalta ja elitismiltä, jossa pääsyä omassa elinpiirissä merkittävän tiedon lähteille ja mahdollisuuksia itsenäiseen kriittiseen ajatteluun on rajoitettu kielen perusteella.
Omakieliset julkaisut edistävät kansainvälistymistä
Suomen- ja ruotsinkieliset tiedejulkaisut vaalivat lukemisen kulttuuria ja yleistä sivistystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Omakielisten oppikirjojen ja tutkimusjulkaisujen käyttö oppilaitosten kursseilla ja pääsykokeissa vahvistaa opiskelijoiden syvälukutaitoa, joka sujuvoittaa siirtymiä aiheesta, kielestä ja kulttuurista toiseen. Opiskelija hyötyy analyysikyvystä ja monipuolisuudesta riippumatta siitä, millaista työtä hän tekee valmistuttuaan.
Tutkijoille hyvä oman kielen taito ja taju ovat voimavaroja oman tieteenalan sekä vieraan kielten ja kulttuurien omaksumisessa. Kokemukseni mukaan tämä pätee myös englanniksi kirjoittamisen ja angloamerikkalaisen julkaisukulttuurin sekä akateemisen työelämän tavoille opetteluun.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kotimaisilla kielillä lukeminen, kirjoittaminen ja tutkiminen edistävät niin kansainvälistymistä kuin monitieteisyyttäkin. Aktiivinen, rikas omakielisyys ei siis ole pois tieteen kansainvälistymiseltä vaan täydentää ja vahvistaa sitä. Samalla edistyvät tiedepoliittiset tavoitteet monipuolisista viestinnällisistä valmiuksista ja vaikuttavuudesta.
Ihanteellisesti kotimaisen ja kansallisilla kielillä toteutetun julkaisu- ja kustannustoiminnan arvostus kasvaa jatkossa. Näin se nousee entistä merkittävämmäksi osaksi suomalaista tiedepolitiikkaa, kielistrategiaa, kansainvälistymistavoitteita ja tutkimusinfrastruktuuria.
Teksti: Pauliina Raento. Kirjoittaja on Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri ja professori
Kuva: TSV ja Free Creative Stuff/Pexels
Artikkeli on osa "Puhutaan tiedejulkaisemisesta" -juttusarjaa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
