Tiedejulkaiseminen on monipuolista, monitieteistä ja monikielistä

“Puhutaan tiedejulkaisemisesta” -sarjan toisella puoliskolla pohdimme tieteen ja tiedejulkaisemisen monimuotoisuutta, erityisesti monikielisyyttä ja monitieteisyyttä. Välillä keskusteluissa nostaa päätään väite, että vain jollain tietyllä tieteenalalla – yleensä humanistisissa tieteissä – tarvitaan tiedejulkaisemista kotimaisissa kanavissa tai kotimaisilla kielillä. Toinen toistuva käsitys on, että ainoastaan englanniksi julkaistu tutkimus olisi vaikuttavaa. Syyskuun loppupuoliskolla juttusarjassa tarkastellaan muun muassa näitä kysymyksiä eri näkökulmista.

Mitä kotimaisissa tiedejulkaisuissa julkaistaan?

Kotimaisissa tiedejulkaisuissa julkaistaan paljon ja monenlaista. Yksittäiset kotimaiset tiedejulkaisut ovat julkaisuvolyymiltaan pieniä, mutta koska niitä on paljon (useita satoja), on niiden yhteenlaskettu osuus kaikista julkaisuista merkittävä. Yhteenlaskettuna kotimaisten kustantajien osuus (12 %) onkin samaa kokoluokkaa suurten kansainvälisten toimijoiden, Springer Naturen (13 %) ja Elsevierin (14 %), kanssa (Kuvio 1).

Kuvio 1. Suurimpien kansainvälisten kustantajien ja kotimaisten tiedekustantajien yhteenlaskettu osuus yliopistojen vertaisarvioiduista julkaisuista vuosina 2016-2018. (Lähde: Yliopistojen rahoitusmallissa käytettyä OKM:n keräämää julkaisudataa VIRTA-julkaisutietopalvelusta)

Kotimainen tiedejulkaiseminen ei myöskään ole vain harvojen tieteenalojen juttu. Toisilla aloilla kotimaisten julkaisujen osuus on luonnollisesti korkeampi kuin toisilla, mutta kotimaisissa kanavissa julkaistaan laajasti eri tieteenaloilla (Kuvio 2). Kotimaisten julkaisujen osuus on korkein humanistisissa tieteissä (n. 37 %) ja yhteiskuntatieteissä (n. 21 %). Matalin osuus on tekniikan (2 %) ja luonnontieteiden (n. 2 %) aloilla.

Kuvio 2. Kotimaisten ja ulkomaisten julkaisuiden lukumäärä sekä kotimaisten julkaisujen osuus päätieteenaloittain Suomessa vuosina 2015-2018. (Lähde: Yliopistojen rahoitusmallissa käytettyä OKM:n keräämää julkaisudataa VIRTA-julkaisutietopalvelusta)

Tarkempi tieteenalakohtainen taulukko on nähtävissä Twitterissä.

Kuka kotimaisia tieteellisiä lehtiä käyttää ja mitä niistä luetaan?

Journal.fi on TSV:n ylläpitämä avoimen julkaisemisen portaali tieteellisille lehdille, josta löytyy tällä hetkellä noin 100 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa.  TSV:n tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tieteellisten lehtien käyttäjäryhmä, mutta myös muut ryhmät lukevat lehtiä laajasti.

Journal.fi -portaalin etusivulla näkyy päivittyvä TOP5-lista viikon luetuimmista, kuluneen vuoden sisään julkaistuista artikkeleista. Listan kärkisijalla oli tämän jutun kirjoittamista aloitettaessa Pekka Taluksen kirjoittama Lähikuva-lehdessä julkaistu artikkeli sosiaalisen median vaikuttajien seuraajien tunnesiteistä vaikuttajiin. Nyt jutun julkaisuviikolla päivittyvä lista näyttää taas jo uudelta, sillä ykkösenä oli some-vaikuttajista ainakin ajallisesti hyvin kaukana oleva artikkeli: From symposion to goṣṭhī: The Adaptation of a Greek Social Custom in Ancient India (englanniksi).

Päivittyvä lista ottaa huomioon vain tuoreimmat artikkelit, koska muutoin listan saattaisivat jatkuvasti täyttää samat, paljon luettavat kestosuosikit. Uteliaisuudesta pyysimme palvelusta TOP10-listan kuluvan vuoden tähän mennessä ladatuimmista artikkeleista niiden julkaisupäivämäärästä riippumatta. Lista näyttää tältä:

Journal.fi luetuimmat TOP 10 1.1.2021 - 9.9.2021

1. Why did Cain kill Abel? How did Cain kill Abel? Methodological reflections on the retelling of the Cain and Abel narrative in Bereshit Rabbah. 5934 latausta
2. Queer Vikings? Transgression of gender and same-sex encounters in Late Iron Age and early medieval Scandinavia. 4359 latausta
3. Blavatsky the Satanist: Luciferianism in Theosophy, and its Feminist Implications. 4005 latausta
4. Biologinen sukupuoli. 3596 latausta
5. Puolueiden kannatus eri väestöryhmissä ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta. 3378 latausta
6. Abraham’s sacrifice in the Qur’an: beyond the body. 2814 latausta
7. Miten autenttisuus ilmenee johtajien eettisessä päätöksenteossa? 2777 latausta
8. Reaction paper: what? why? how? 2748 latausta
9. The Red Devil and the Symbolic Meaning of the Colour ‘Red’ in Modern Breton. 2537 latausta
10. Distance between home and workplace as a factor for job satisfaction in the North-West Russian oil industry. 2512 latausta

Kymmenen kärjessä on enimmäkseen yli vuoden vanhoja julkaisuja, jotka ovat ehtineet kerätä latauksia jo pidemmältä ajalta, mutta joukkoon mahtuu myös pari tuoretta, viime vuonna julkaistua juttua. Sijalla neljä on Atte Komosen artikkeli biologisesta sukupuolesta, joka on julkaistu Tieteessä tapahtuu -lehdessä vuonna 2020, ja sijalla seitsemän Työelämän tutkimus -lehdessä julkaistu artikkeli johtajien eettisestä päätöksenteosta (Niemi ym. 2020).  TOP10 -juttujen kirjo on laaja: listalta löytyy puolueiden kannatukseen, raamatullisiin kysymyksiin ja viikinkien sukupuoli-identiteettiin liittyviä aiheita. Hyvin monenlaiset aiheet siis kiinnostavat kotimaisten tiedejulkaisujen lukijoita.

Monitieteinen tutkimus haastaa perinteisiä luokitteluja

Ylempänä esitellyssä kuviosta näkyi, että vaikka pääpaino kotimaisten julkaisujen osuuksissa on humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä, julkaistaan kaikilla päätieteenaloilla kotimaisissa kanavissa. Kotimaisen tieteellisen julkaisemisen voi sanoa koskevan kaikkia tieteenaloja myös siksi, että tutkimusta tehdään monitieteisesti, perinteisten tieteenalarajojen yli ja rajojen välissäkin. Tutkimuskysymykset ovat usein laajoja ja monitahoisia, jolloin myös niihin vastaamiseen tarvitaan useamman eri tutkimusalan näkemyksiä, menetelmiä ja niiden tuottamaa tutkimustietoa.

Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa tarvitaan luonnontieteellisen osaamisen lisäksi myös ihmistieteellistä näkökulmaa, sillä “biodiversiteetissä tapahtuneet muutokset liittyvät merkittävästi myös siihen, miten ihmiset käyttävät ja kontrolloivat luontoa ja millaisia näkemyksiä heillä on esimerkiksi eri eläin- ja kasvilajeista”, kuten Otto Latva avaa Turun yliopiston blogissa julkaistussa kirjoituksessaan "Elonkirjon muutosten ymmärtämiseen tarvitaan myös humanistista tutkimustietoa". Monitieteisen EKKO-hankkeen tutkijat puolestaan kertovat “Puhutaan tiedejulkaisemisessa” -sarjan tulevassa jutussa, miten alkuun ehkä hieman yllättävältä kuulostava pari, kestävä kehitys ja kieltenopetus, liittyvät yhteen.

Monitieteisyys ja tieteiden välisyys haastaa perinteisiä, tieteenalakohtaisiin luokitteluihin perustuvia arviointeja, kuten Suomen Akatemian rahoitushakemusten arviointikäytäntöjä. Myös tieteellisen julkaisemisen näkökulmasta monitieteisessä tutkimuksessa on omat haasteensa. Monitieteiselle artikkelille voi olla työläämpää löytää sopivaa julkaisukanavaa tieteenalakohtaiseen artikkeliin verrattuna. Esimerkiksi Julkaisufoorumin (JUFO) julkaisukanavien luokitus perustuu alakohtaisten paneelien tekemiin asiantuntija-arvioihin, ja monitieteisten julkaisukanavien on koettu jäävän tieteenalakohtaisessa luokituksessa katvealueelle.

Millä kielillä tietoa kannattaa tuottaa?

Monimuotoiseen tiedejulkaisemiseen kuuluu olennaisena osana myös tieteellisen tiedon tuottaminen eri kielillä. Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistiin globaalisti yli 9 000 vertaisarvioitua ei-englanninkielistä tiedeartikkelia (The Dangers of English as Lingua Franca of Journals, englanniksi),  joten kyse ei ole mistään pienestä, marginaalisesta toiminnasta. Suurimmat ei-englanninkieliset kielialueet ovat ranska, saksa, espanja ja kiina.

Mihin monikielisyyttä sitten tiedejulkaisemisessa tarvitaan, kun “kaikkihan” osaavat englantia? Englanninkielinen julkaiseminen on ehdottoman tärkeää, sillä ilman yhteistä kieltä eri kieliä äidinkielenään puhuvien tutkijoiden välinen ajatusten vaihto olisi huomattavasti hankalampaa. Lisäksi kansainvälisellä kielellä julkaiseminen mahdollistaa laajemman näkyvyyden tutkimukselle. Esimerkiksi suomenkielinen kielialue on hyvin pieni, joten kansainvälistä aihetta koskevaa tutkimusta ei käytännössä ole kovin mielekästä julkaista vain suomenkielisen tutkijayhteisön luettavaksi.

Tieteen yksikielistyminen on tuonut kuitenkin mukanaan myös haasteita, kuten Anna Marjaana Heikkinen ja Kirsi Pauliina Kallio huomauttavat kirjoituksessaan Monikielistä yhteiskunnallista vaikuttamista.

Yksi Heikkisen ja Kallion mainitsemista haasteista on englannin kielen valta-aseman tuoma eriarvoistava vaikutus: “Arvostetuimmat tiedelehdet suosivat usein länsimaisten tutkijoiden julkaisuja, eikä edes viittauksia muun kuin englannin kieliseen tutkimukseen aina hyväksytä. Kalliit käännösmaksut vaikeuttavat etenkin globaalista etelästä tulevien tutkijoiden mahdollisuuksia saada työtään näkyville.” Heikkisen ja Kallion mukaan paikallisilla kielillä julkaiseminen on lisäksi tärkeää alueen kansallisille tiedekeskusteluille ja niihin kytkeytyvälle yhteiskunnalliselle kehitykselle. (Katso myös Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite)

Monikielinen julkaiseminen on tärkeää ei vain tieteen, vaan myös eri kielten kehitykselle. Jos tiedettä julkaistaisiin vain englanniksi, voisi muiden kielten termistö jäädä vajavaisesti kehittyneeksi. Heikkinen ja Kallio pääsevät ääneen myöhemmin myös “Puhutaan tiedejulkaisemisesta” -sarjassa, kun pohdimme heidän kanssaan monikielisen tiedejulkaisemisen ja etenkin monikielisen tiedeviestinnän hyötyjä, mutta myös monikieliseen julkaisemiseen liittyviä haasteita.

Teksti: Elina Koivisto / Avoimen tieteen sihteeristö
Kuviot: Janne Pölönen (TSV)
Kuva: TSV ja Free Creative Stuff/Pexels

Artikkeli on osa "Puhutaan tiedejulkaisemisesta" -juttusarjaa. Muut osat ilmestyvät syyskuun aikana.