Mitä eroa on osallistumisen keskeyttämisellä ja peruuttamisella?

20.8.2020

Kun tutkittava päättää jättäytyä tutkimuksesta pois, tutkijan täytyy tietää, onko kyseessä osallistumisen keskeyttäminen vai peruuttaminen. Ne vaikuttavat eri tavoin henkilötietojen ja tutkimusaineiston käsittelyyn.

Tutkittavalla on aina oikeus jättäytyä tutkimuksesta pois. Kun ihminen ilmaisee haluttomuutensa osallistua tutkimukseen tai jatkaa osallistumistaan, tutkijan on selvitettävä, onko kyse osallistumisen keskeyttämisestä vai peruuttamisesta. Tutkijan on tärkeä tietää keskeyttämisen ja peruuttamisen väliset erot ja selvittää ne myös tutkittavalle. Asialla on vaikutusta myös tutkimusaineiston ja henkilötietojen käsittelyyn.

Peruslähtökohtana on tutkittavan antama eettinen, tietoon perustuva osallistumissuostumus, joka edellyttää riittävien tietojen antamista tutkittavalle sekä tutkittavan eettisten oikeuksien varmistamista.

Kun tutkittava keskeyttää osallistumisensa

Osallistumisen keskeyttäminen merkitsee, että tutkittava jättäytyy tutkimuksen tai sen yksittäisen vaiheen ulkopuolelle. Keskeyttäminen voi olla väliaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa. On hyvin tavallista, että pitkittäistutkimuksissa, joissa muutosta tutkitaan vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana, kaikki tutkittavat eivät syystä tai toisesta voi tai halua osallistua tutkimuksen jokaiseen vaiheeseen. Myös etnografisissa tutkimuksissa ihmiset voivat välillä olla aktiivisesti mukana tutkimuksessa ja välillä taas eivät.

Keskeyttäminen merkitsee, että tutkittava jättäytyy tutkimuksesta pois väliaikaisesti tai toistaiseksi.

Kun tutkittava keskeyttää osallistumisensa, häneen liittyviä siihen mennessä kerättyjä tietoja (esimerkiksi haastatteluja) voidaan käyttää edelleen. Myös hänen henkilötietonsa saa säilyttää, jos niitä edelleen tarvitaan tutkimuksen toteuttamiseen.

Keskeyttäminen ei estä palaamista tutkimukseen sen myöhemmässä vaiheessa. Tutkija voi myöhemmin tiedustella tutkittavan halukkuutta jatkaa tutkimuksessa, tai tutkittava voi itse ottaa yhteyttä tutkijaan, jos näin on sovittu.

Kun tutkittava peruuttaa osallistumisensa

Osallistumisen peruuttaminen merkitsee tutkittavan jättäytymistä tutkimuksen ulkopuolelle pysyvästi. Peruuttamisella on siten suurempi vaikutus tutkimusaineiston ja henkilötietojen käsittelyyn kuin keskeyttämisellä. Myös tutkimuksen vaiheella on merkitystä asiaan.

Osallistumisen peruuttaminen merkitsee tutkittavan jättäytymistä tutkimuksen ulkopuolelle pysyvästi.

Kun tutkittava peruuttaa osallistumisensa ennen kuin aineistoa on vielä kerätty, tutkijan tulee poistaa kaikki tutkittavaa koskevat henkilötiedot arkistoistaan. Esimerkiksi yhteystiedot ja mahdolliset aiheesta vaihdetut viestit on poistettava. EU:n tietosuoja-asetuksen määritelmän mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Henkilötietojen skaala on siis laaja ja tutkijan on oltava huolellinen. Helena Eronen avaa aihetta artikkelissaan Käsitteletkö kuitenkin henkilötietoja.

Kun aineistoa on jo ehditty kerätä, osallistumisensa peruuttanutta ihmistä koskevien henkilötietojen käyttöön vaikuttaa käsittelyperuste, jonka tutkija on valinnut tutkimustaan varten.

Henkilötietojen käsittelyperuste ratkaisee

Henkilötietojen käsittelyperuste määrää, millä tavoin henkilötietoja käsitellään tutkimuksessa ja mitä oikeuksia tutkittavalla on tutkimuksessa kerättäviin tietoihin. Henkilötietojen käsittelyperuste valitaan tutkimuksen alussa, eikä sitä voi myöhemmin enää vaihtaa.

Käsittelyperusteena voi toimia joko tutkittavan suostumus tai muu lakisääteinen henkilötietojen käsittelyperuste, esimerkiksi yleistä etua koskeva tieteellinen tutkimus.

Kun henkilötietojen käsittelyperusteena toimii tutkittavan suostumus, suostumuksensa peruuttaneen ihmisen henkilötietoja ei ole mahdollista enää käsitellä tutkimuksessa, ellei niitä välittömästi anonymisoida. Jos anonymisointia ei ole tehty eikä tutkittavan henkilötietoja ole poistettu aineistosta, häntä koskevat aineistot tulee poistaa.

Kun henkilötietojen käsittelyperusteena toimii tutkittavan suostumus ja tutkittava peruuttaa suostumuksensa, häntä koskevat aineistot tulee poistaa ellei niitä välittömästi anonymisoida.

On kuitenkin hyvä muistaa, että peruuttamiseen saakka tapahtunut aineistonkäsittely ja sen pohjalta tehty tutkimus on laillista. Jos esimerkiksi väitöskirja on jo esitarkastuksessa, on mahdollista tulkita, että väitöskirja on tehty laillisesti tutkittavien suostumukseen perustuen. Epäselvissä tilanteissa suostumuksen peruuttamisen vaikutukset on varminta selvittää oman organisaation lakimiehen kanssa.

Peruuttamiseen saakka tapahtunut aineistonkäsittely ja sen pohjalta tehty tutkimus on laillista.

Kun tutkimukseen on valittu käsittelyperusteeksi yleistä etua koskeva tieteellinen tutkimus, suostumuksensa peruuttaneen tietojen käsittely on edelleen mahdollista tieteellistä tai historiallista tutkimusta tai tilastointia varten. Tietosuoja-asetuksen artiklan 17 mukaista oikeutta tulla unohdetuksi ei ole silloin, kun tietoja käsitellään tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia varten ja oikeus tulla unohdetuksi todennäköisesti estäisi tai vaikeuttaisi tätä käsittelyä suuresti.

Tässä tapauksessa tietojen käyttö kuitenkin edellyttää, että tutkittavan oikeuksista huolehditaan asianmukaisesti suojatoimenpiteillä. Suojatoimina voi käyttää esimerkiksi tietojen minimointia, aineiston käyttöoikeuksien hallinnollisia ja teknisiä tietoturvaratkaisuja sekä aineiston pseudonymisointia ja anonymisointia.

Lähtökohtana tietoon perustuva suostumus

Tutkijan on pyydettävä tutkittavalta tietoon perustuva eettinen suostumus osallistua tutkimukseen aina, kun tutkija ja tutkittava ovat keskenään tutkimusvuorovaikutuksessa. Tutkimusvuorovaikutusta tapahtuu esimerkiksi haastattelussa, havainnoinnissa, tutkittavan täyttäessä kyselyä tai kun tutkija pyytää tutkittavalta lupia – siis varsin monenlaisissa tutkimustilanteissa.

Jotta tutkittava voi antaa tietoon perustuvan osallistumissuostumuksen, tutkijan on annettava hänelle riittävät tiedot tutkimuksesta. Tutkittavalle tulee kertoa

  • tutkimuksen toteuttajista ja sisällöstä
  • henkilötietojen käsittelystä tutkimuksessa ja
  • siitä, mitä tutkimukseen osallistuminen konkreettisesti tutkittavalta edellyttää.

Jotta tutkittavan suostumus on eettisesti pätevä, tutkimuksessa tulee myös turvata tutkittavan eettiset oikeudet. Eettisesti pätevässä osallistumissuostumuksessa varmistetaan tutkittavan

  • oikeus osallistua vapaaehtoisesti ja myös kieltäytyä osallistumasta
  • oikeus keskeyttää tutkimukseen osallistuminen väliaikaisesti tai toistaiseksi milloin tahansa, ilman kielteisiä seurauksia
  • oikeus peruuttaa osallistumissuostumus
  • oikeus saada ymmärrettävä ja totuudenmukainen kuva tutkimuksen tavoitteista ja osallistumisesta mahdollisesti koituvista haitoista ja riskeistä
  • oikeus tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on tutkittavaan nähden myös jossain muussa kuin tutkijan roolissa (esimerkiksi esimiehenä, opettajana, kollegana tai sosiaalityöntekijänä).

Osallistumissuostumuksen esimerkiksi haastatteluun voi pyytää joko kirjallisesti tai suullisesti; suullinen suostumus on aina hyvä tallentaa. Tutkittava voi antaa eettisen suostumuksensa myös muulla aktiivista suostumusta ilmaisevalla toimella. Aktiivinen toimi on esimerkiksi kyselylomakkeen täyttäminen ja lähettäminen tai tutkimusaihetta koskevaan kirjoituspyyntöön vastaaminen. Suostumuksesta erityisesti lasten ja nuoren tutkimuksessa voi lukea Elina Pekkarisen artikkelista.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa -ohjeen (pdf), jota tulee noudattaa aina, kun tutkimuksen kohteena on ihminen. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen perusedellytyksenä on tutkittavien luottamus tutkijoihin ja tieteeseen, ja tutkimukseen osallistuvien henkilöiden ihmisarvoa ja oikeuksia tulee kunnioittaa. Lue aiheesta lisää TENKin sivuilta (linkki) ja Raija Oikarin artikkelista Ihmistieteiden eettistä ennakkoarviointia Suomessa vuodesta 2009.

*

Teksti on laadittu Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjan alaluvun 7 ”Eettinen osallistumissuostumus” pohjalta (https://www.fsd.tuni.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien-informointi.html#eettinen-osallistumissuostumus).


Lisätietoja:

Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja. Mitä on henkilötieto?