Ihmistieteiden eettistä ennakkoarviointia Suomessa vuodesta 2009

Osa ihmistieteellisestä tutkimuksesta joutuu ennen käynnistymistään erityisen eettisen tarkastelun ja riskien arvioinnin kohteeksi. Tällöin tutkimukselle on haettava eettinen ennakkoarviointi, joka tehdään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) antamien ohjeiden mukaisesti. Vasta saatuaan ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta myönteisen lausunnon voivat tutkijat lähteä toteuttamaan tutkimustaan käytännössä.

Ennakkoarviointi tapahtuu nimensä mukaisesti ennen tutkimuksen käynnistämistä. Näin ollen ennakkoarviointi on osa kokonaisvaltaista ja ennakoivaa tutkimusetiikkaa, jonka tavoitteena on ennakoida eettiset ongelmat ja riskit. Eettisten periaatteiden ja hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti toteutettu tutkimus on myös laadukasta ja luotettavaa tutkimusta ja sellaisena tärkeä osa vastuullista tiedettä.

Ennakkoarviointi on osa kokonaisvaltaista ja ennakoivaa tutkimusetiikkaa.

Arvioinnin tekevä eettinen toimikunta ei ole elin, joka ankaralla syynillään kaventaa tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksia, vaan se palvelee ja tukee tutkijoita tutkimussuunnitelman laadun varmistamisessa eettisyyden ja riskien välttämisen näkökulmista.

TENKin ohjeet velvoittavat sitoutumisen perusteella

TENK antoi 2009 ensimmäisen ohjeistuksensa humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettisistä periaatteista sekä ehdotuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi näillä aloilla. Ehdotukseen sisältyi suositus perustaa ihmistieteiden eettisiä toimikuntia, joiden tehtävänä on antaa ennakkoarviointilausuntoja. Toimikuntia voi perustaa ala- tai aluekohtaisesti, mutta yleensä ne on perustettu tutkimusorganisaatiokohtaisesti. Halutessaan tutkimusorganisaatio voi määrätä niille myös muita tehtäviä.

Toisin kuin laki lääketieteellisestä tutkimuksesta, joka säätelee lääketieteellisen tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia, ei TENKin ohje kuulu lainsäädäntöön, mutta sen velvoittavuus syntyy siitä, että suomalaiset tiede- ja tutkimusorganisaatiot ovat sitoutuneet ohjeen noudattamiseen. Sitoutumisen ovat tehneet jo lähes kaikki näillä tieteenaloilla toimivat korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset ja arkistot Suomessa.

Käytännössä rehtori tai johtaja allekirjoittaa organisaationsa puolesta sitoutumisasiakirjan ja nimittää ihmistieteiden eettisen toimikunnan toimikaudeksi, joka on 2–4 vuotta riippuen tutkimusorganisaatiosta.

Ihmistieteiden eettinen toimikunta palvelee tutkijaa

Tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia toteuttavat käytännössä ihmistieteiden eettiset toimikunnat, jotka ovat osa tutkijoiden tukipalvelua. Koska osaa tutkimuksista ei voi käynnistää ennen myönteistä lausuntoa, on palvelu tärkeää ja vastuullista, sillä jos ennakkoarviointi viivästyy, viivästyy myös tutkimus.

Nykyisin yhä useampi taho – julkaisija, rahoittaja, yhteistyötaho – voi edellyttää ennakkoarviointia, vaikka TENKin määrittelemät kriteerit eivät edellyttäisikään. 

Nykyisin yhä useampi taho – julkaisija, rahoittaja, yhteistyötaho – voi edellyttää ennakkoarviointia, vaikka TENKin määrittelemät kriteerit eivät edellyttäisikään. Myös silloin toimikunnalta saa palvelua, jotta tutkija saa tutkimustuloksensa aikanaan julki, rahoituksen saamisen viimeinenkin este saadaan ylitettyä ja yhteistyökumppanit vakuutetuksi siitä, että tutkimusta tehdään kaikin puolin eettisten sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti.

Yliopistoissa toimikuntien monitieteinen jäsenistö koostuu kunkin yliopiston tieteenaloja mahdollisimman kattavasti edustavista, eri tutkijanuran vaiheissa olevista tutkijoista ja usein myös muista asiantuntijoista (esimerkiksi lakimies, tietosuoja-asiantuntija). Eettiset asiat tutkimuksessa edellyttävät aina erikseen harkintaa, joka edellyttää sekä tietoa että kokemusta eri tutkimusalojen erityispiirteistä.

Toimikuntien sihteereillä ja jäsenillä on roolinsa myös tutkimuseettisen tietoisuuden levittäjinä yhteisöönsä.

Eettinen ennakkoarviointi perustuu eettisiin periaatteisiin

Kun tutkimuksessa on mukana ihmisiä koehenkilöinä tai tutkittavina, noudatetaan periaatteita, jotka voidaan palauttaa yleisiin ihmisoikeuksiin ja ihmisarvon kunnioittamiseen: tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahingoittamisen välttäminen ja yksityisyyden suoja.

Periaatteiden toteuttamiseen on olemassa konkreettisia keinoja, kuten tutkittavilta pyydettävä tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen tutkittavan roolissa. Sillä varmistetaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Tutkimussuunnitelmaan ja tutkittavalle annettavaan tiedotteeseen on kirjattava varsin tarkasti, mitä tutkittavalle tapahtuu tutkimuksen aikana ja kuinka varmistetaan vahingoittamisen välttäminen.  Lisäksi on suunniteltava huolellisesti ja kerrottava myös tutkittavalle, miten hänestä kerättyjä henkilötietoja käsitellään ja huolehdittava siitä, että tutkittavan yksityisyyden suoja säilyy.

Toimikunnan tehtävä on tarkistaa kaikki nämä dokumentit ja arvioida, noudatetaanko tutkimushankkeessa periaatteita suunnitelman mukaan. On hyvä huomioida, että toimikunnan myönteinen lausunto ei ole tutkimuslupa eikä vastuu siirry ennakkoarvioinnin myötä tutkijalta toimikunnalle: tutkija vastaa aina itse tutkimuksestaan ja siinä mahdollisesti ilmenevistä riskeistä. Tämä korostuu entisestään, jos tutkimusta ei toteutetakaan tavalla, jolla se oli kuvattu toimikunnalle lausuntopyynnössä.

Hyviä käytänteitä etsimässä: ohjeet ja viestintä

Lausuntopyyntö, jonka perusteella arviointi toimikunnan kokouksessa tehdään, sisältää useita liitteitä ja sen tekeminen vaatii vaivannäköä. Jos pyynnössä on puutteita, joudutaan toisinaan käymään paljonkin keskustelua tutkijan kanssa toimikunnan havaitsemista puutteista. Ne on korjattava toimikunnan antamien ohjeiden mukaan, ennen myönteisen lausunnon kirjoittamista.

Onkin reilua antaa tutkijoille niin hyvät ja yksityiskohtaiset ohjeet, että heidän on mahdollista laatia sellainen lausuntopyyntö, jonka perusteella voidaan ilman jatkokeskusteluja kirjoittaa lausunto. Tämä tarkoittaa, että tutkijoilla menee vähemmän aikaa ennakkoarviointilausunnon hakemiseen ja he pystyvät vastaavasti keskittymään enemmän päätyöhönsä tutkimukseen.

Vilkkaimmissa toimikunnissa käsitellään vuosittain jopa yli 90 lausuntopyyntöä yhdessätoista kokouksessa, joten hyvät ohjeet ja hyvin tehdyt lausuntopyynnöt tarkoittavat myös ripeää palvelua pyyntöjen käsittelyvaiheessa.

Korkealaatuista tutkimusta ei voida tehdä ilman, että se on samalla eettisesti luotettavaa. 

Viime vuosien haasteena myös eettisissä toimikunnissa on ollut tietosuojalainsäädäntö. Koska osana lausuntopyyntöä ovat tietosuojaan liittyvät pakolliset dokumentit, on toimikunnan osaamiseen kuuluttava myös tietosuojalainsäädännön tunteminen. Monissa toimikunnissa on tätä varten joko jäsenenä tai asiantuntijana tietosuoja-asiantuntija tai lakimies.

Ihmistieteiden eettinen toimikunta neuvoo, auttaa ja luotsaa

Eettinen ennakkoarviointi ei ole erillinen, päälle liimattu byrokratian kukkanen, vaan elimellinen osa sen varmistamista, että tutkimusta tehdään niin, että siitä ei aiheudu millekään osapuolelle riskejä eikä haittoja: tutkimukseen koehenkilöinä tai tutkittavina osallistuville, eikä myöskään tutkijalle itselleen. Korkealaatuista tutkimusta ei voida tehdä ilman, että se on samalla eettisesti luotettavaa. Toimikunnan tehtävänä on omaa asiantuntemustaan käyttäen varmistaa omalta osaltaan tämä tutkijaa varten.

FT Raija Oikari on tutkimusetiikan erityisasiantuntija Jyväskylän yliopistossa.

_{Lisätietoja:}

_{Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf}