Hyvän tieteellisen käytännön ohje uudistui – muutokset, jalkautus ja noudattaminen

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ensimmäinen kansallinen ohje hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä on vuodelta 1994. Sen jälkeen HTK-ohjetta on uudistettu ja ajanmukaistettu vuosina 1998, 2002 ja 2012.

Ohjeen avulla pyritään edistämään hyvää tieteellistä käytäntöä ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia kaikilla tieteenaloilla. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet siihen.

Ohjeen päivitystyö

TENK käynnisti HTK-ohjeen päivitystyön syksyllä 2020. Päivitystyössä kiinnitettiin erityistä huomiota tiedeyhteisön osallistamiseen: palautetta uuden ohjeen luonnoksista kysyttiin tiedeyhteisön edustajilta työn eri vaiheissa kolmella sähköisellä kyselyllä, erillisessä asiantuntijakuulemisessa ja lopuksi Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta.

Pelkästään lausuntopalvelun kautta saatiin kaikkiaan noin 350 kommenttia yhteensä 63 organisaatiosta. Kyselyistä ja lausuntokierrokselta saadut kommentit sekä niiden perusteella luonnoksiin tehdyt muutokset dokumentoitiin yksitellen.

Uusi ohje

Päivitystyön tuloksena syntynyt uusi HTK 2023 -ohje julkistettiin Etiikan päivä -tapahtumassa 15.3.2023. Siitä lähtien tutkimusorganisaatiot ovat voineet uusia tai aloittaa sitoutumisensa HTK-ohjeeseen. Ohje on saatavilla sähköisenä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi TENKin verkkosivuilla.

Ohjetta täydentää niin kutsuttu sitoutumisen muistilista, joka auttaa organisaatioita, tieteellisen toiminnan vastuuhenkilöitä ja yksittäisiä tutkijoita tarkistamaan, että tärkeimmät hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat menettelytavat on otettu huomioon. Myös hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyilmoitus on päivitetty vastaamaan uutta ohjetta.

Tärkeimmät muutokset

Uuden ohjeen pääotsikointi on lähes sama kuin vanhassa. Pääotsikoiden alla olevaa sisältöä on kuitenkin pilkottu pienempiin osiin, jotta asioiden löytäminen olisi helpompaa. Sisältöä on myös jonkin verran muokattu.

Seuraavassa on lueteltu kymmenen tärkeintä muutosta verrattuna vanhaan ohjeeseen:

1. Uuteen ohjeeseen on lisätty siirtymäsäännöt eli toimintaohjeet siirryttäessä vanhasta ohjeesta uuteen.
2. Perustutkintoihin liittyvät HTK-loukkausepäilyt on ohjeistettu käsiteltäviksi oppilaitosten omissa prosesseissa.
3. Hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja menettelytavat on määritelty yhtenevästi eurooppalaisen ALLEA-ohjeistuksen kanssa.
4. HTK-loukkauksen määritelmää on tarkennettu.
5. HTK-loukkausepäilyn käsittelyä eli HTK-prosessia on täydennetty vakavuusasteen arvioinnilla.
6. HTK-loukkaukset on tiivistetty kahteen muotoon, joita ovat vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
7. Piittamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä on selvennetty esimerkein, jotka on jäsennetty tieteellisen työn vaiheiden mukaisesti.
8. HTK-prosessin eri vaiheiden kestoa on tarkennettu, minkä seurauksena prosessin enimmäisaika on lyhentynyt.
9. TENKin lausunnon painoarvo suhteessa organisaatioissa tehtyihin päätöksiin on tuotu selvemmin esille.
10. HTK-loukkauksen seuraamukset on suositeltu pantavaksi toimeen vasta TENKin mahdollisen lausuntopyyntökäsittelyn jälkeen.

Uuden ohjeen jalkautus

Jalkautustoimien kulmakivinä ovat koulutus, viestintä ja tukimateriaali. TENK järjesti keväällä 2023 uudesta ohjeesta erilliset infotilaisuudet tiedeyhteisön organisaatioiden johtajille ja HTK-prosesseja toteuttaville henkilöille. Heille on tarkoitus järjestää jatkossakin lyhyitä HTK-tilaisuuksia tarpeen mukaan. Lisäksi erityisen tärkeä koulutuksen kohderyhmä ovat organisaatioiden tutkimusetiikan tukihenkilöt, joille TENK järjestää vuosittain verkko- ja lähitapaamisia.

Viestinnässä keskeisessä roolissa ovat TENKin verkkosivut ja uutiskirje. Tukimateriaalin painopiste on materiaalissa, jota organisaatiot voivat itse hyödyntää hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen.

Noudattaminen

Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisessa on viime kädessä kyse käyttäytymisestä. Käyttäytymistä puolestaan ohjaavat monet tekijät, joita on pyritty kuvaamaan erilaisten mallien avulla. Erään Implementation Science -tiedelehdessä julkaistun mallin mukaan käyttäytymisen taustalla ovat kyvykkyys, tilaisuudet ja motivaatio.

Kyvykkyys (capability) tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilöllä on riittävästi tietoa ja taitoa noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Tilaisuudet (opportunity) puolestaan viittaa siihen, että henkilön fyysinen ja sosiaalinen ympäristö tarjoavat mahdollisuuden hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tukevat sen noudattamista. Motivaatioon (motivation) taas kuuluvat muun muassa henkilön kokema tarve ja halu noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

HTK-ohjeessa ei käsitellä käyttäytymistieteellisiä malleja, mutta edellä oleva esimerkki havainnollistaa, että hyvän tieteellisen käytännön edistämiseksi tarvitaan monipuolinen valikoima toimia. Niiden kiinnittäminen johonkin teoreettiseen viitekehykseen tai tietoperustaan voi helpottaa ja tehostaa edistämistyötä. Vaikuttavuuden kannalta on lisäksi tärkeää, että toimia toteutetaan samanaikaisesti valtakunnallisella, organisaation, työyhteisön ja yksilön tasolla.

Seuranta

TENK seuraa kansallisten tutkimuseettisten ohjeistusten noudattamista muun muassa HTK-loukkausepäilyilmoituksia ja todennettuja loukkauksia koskevien tilastojen avulla. Lisäksi TENK kerää tietoa ohjeiden tunnettuudesta ja suomalaisen tutkimusetiikan tilasta Tutkimusetiikan barometri -kyselyn avulla.

Myös organisaatiot voivat seurata hyvän tieteellisen käytännön noudattamista omassa toimintaympäristössään ja samalla selvittää henkilöstön koulutustarpeita aiheesta.

• Lataa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023 (PDF).
• Allekirjoita HTK 2023 -sitoutumislomake (PDF) – allekirjoittamalla lomakkeen organisaatio sitoutuu HTK 2023 -ohjeeseen.
• Tutustu HTK 2023 -ohjeeseen sitoutumisen muistilistaan (PDF).

Minna Aittasalo on terveysliikunnan edistämisen dosentti ja vanhempi tutkija UKK-instituutissa. Hän toimi erityisasiantuntijana ja koordinoi HTK-ohjeen päivitystyötä Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa vuosina 2021-2023.