Tieteellisen artikkelin avoin yhteiskirjoittaminen

Avoimesti verkossa tehtyyn tutkimukseen liittyy monia kiinnostavia tutkimuseettisiä kysymyksiä. Tässä artikkelissa keskitytään yhteen niistä: tieteellisten artikkelien avoimeen yhteiskirjoittamiseen ja kirjoittajuuden määrittelyyn. Esittelen myös kolme käytännön esimerkkiä avoimesta yhteiskirjoittajuudesta.

Avoimella yhteiskirjoittamisella tarkoitetaan asetelmaa, jossa artikkelikäsikirjoitusta työstetään julkisesti verkkoselaimessa toimivassa tekstieditorissa, jossa kuka tahansa asetetut minimikriteerit täyttävä henkilö voi osallistua työhön ja tulla nimetyksi yhdeksi kirjoittajista.

Avoin yhteiskirjoittaminen haastaa vallitsevan kirjoittajuuden määritelmän

Avoin tutkimusyhteistyö (open collaboration) on yksi avoin tiede -kehityksen osana syntyneistä kokeellisista tavoista tehdä tutkimusta. Vaikka avoimessa tutkimusyhteistyössä koko tutkimusprosessi kaikkine vaiheineen ja tuloksineen on reaaliaikaisesti julkisesti internetissä, on tutkimusartikkeleiden julkaiseminen useissa tapauksissa tarpeen muodollisen tunnustuksen saamiseksi. Tieteen vaikuttavuutta mittaavat metriikat perustuvat edelleen vertaisarvioituihin julkaisuihin eivätkä tunnista avoimia menetelmiä.

Kirjoittajuus artikkelissa on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein tapa edistää tutkijanuraa. Artikkeleihin perustuviin meritoitumisen mekanismeihin on 2000-luvun alusta alkaen kohdistunut paljon kritiikkiä ja uudistuspaineita, erityisesti avoin saatavuus (open access) -liikehdinnän myötä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan kirjoittajuuteen liittyvät epäselvyydet ovat yksi nopeimmin kasvavista tutkimuseettisten ongelmien lajeista.

Artikkelien avoin yhteiskirjoittaminen on vuonna 2018 vielä marginaalinen ilmiö, mutta kiinnostava sellainen, sillä se tekee näkyväksi joitakin vastuulliseen kirjoittajuuteen ja kirjoittajuuden määrittelyyn liittyviä haasteita. Avoimen tieteen ja vaihtoehtoisten metriikoiden kehityksen myötä avoin yhteiskirjoittaminen saattaa tulevaisuudessa muodostua entistä houkuttelevammaksi tavaksi tehdä rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä ja joukkoistaa tutkimuskysymyksiin vastaamista.

Avoimen tieteen ja vaihtoehtoisten metriikoiden kehityksen myötä avoin yhteiskirjoittaminen saattaa tulevaisuudessa muodostua entistä houkuttelevammaksi tavaksi tehdä rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä ja joukkoistaa tutkimuskysymyksiin vastaamista.

Avoin yhteiskirjoittaminen haastaa vallitsevat ohjeistukset artikkelin kirjoittajuuden määrittämisestä. Esimerkiksi International Committee of Medical Journal Editorsin (ICMJE) ohjeistuksessa esitetään neljä ehtoa kirjoittajuudelle, joiden kaikkien tulee täyttyä: 1) merkittävä (engl. substantial) osallistuminen tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan, 2) artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön, 3) lopullisen julkaistavan version hyväksyminen, 4) vastuun ottaminen työn jokaisesta vaiheesta varmistaen, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

Yhteiskirjoittajuus noudattaa perinteisten kirjoittajuuden kriteerien henkeä

Edellä mainittujen kirjoittajuuden kriteerien sanatarkka noudattaminen tekisi avoimen yhteiskirjoittamisen lähes mahdottomaksi. Avointa tutkimusyhteistyötä tehdään tyypillisesti muun työn ohessa. Tutkimusrahoituksen mallit eivät toistaiseksi tue avointa monialaista yhteistyötä, joten kirjoittajuus voi olla ainoa kompensaatio panoksesta. Artikkelin kirjoittajuuden tarjoaminen on tärkeää osallistujien motivoimisessa mukaan yhteistyöhön, ja siksi on hyödyllistä pitää kirjoittajuuden kynnys riittävän matalalla. Osallistujien joukko saattaa kasvaa lukumäärällisesti suureksi, eikä varsinkaan luonnontieteellisissä artikkeleissa, joiden tekstisisältö voi olla hyvin rajallinen, ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista, että jokainen osallistuu artikkelin tekstin muotoiluun. Osallistujat toimivat verkostomaisesti hajallaan ympäri maailmaa eivätkä tunne toisiaan henkilökohtaisesti. He eivät pääse käsiksi toistensa tutkimusinfrastruktuureihin tarkistaakseen mittaustuloksia, havaintoja tai näytteitä eivätkä näin voi ottaa täyttä vastuuta toistensa toiminnan rehtiydestä.

Voidaan kuitenkin perustellusti väittää, että niiltä osin kuin avoin yhteiskirjoittajuus ei noudata perinteisten kirjoittajuuden kriteerien kirjainta, se noudattaa niiden henkeä ja on huolellisesti toteutettuna jopa vastuullisempaa. Vallitsevat määrittelyt on laadittu suljetun tutkimusprosessin näkökulmasta. Niiden tarkoituksena on taata, että kenenkään työpanosta ei jätetä tunnustamatta eikä kukaan saa ansiotonta meriittiä. Eettisen yhteisvastuun myötä houkutus ja mahdollisuus vilppiin minimoidaan. Avoimuuden kautta on mahdollista saavuttaa edellä mainitut tavoitteet tavalla, joka on läpinäkyvämmin todennettavissa kuin perinteisessä julkaisemisessa: kaikkien kirjoittajien työpanos on kenen tahansa verifioitavissa ja vilpistä kiinnijäämisen todennäköisyys muodostuu julkisuuden myötä niin suureksi, että siihen ryhtyminen tuskin näyttäytyy kannattavana.

Lopuksi kolme käytännön esimerkkiä avoimesta yhteiskirjoittajuudesta:

Somus

Sosiaalinen media kansalaisten ja julkishallinnon yhteistyöhön (Somus) -projekti oli Suomen Akatemian MOTIVE-instrumentin kautta rahoitettu kaksivuotinen (2009–2010) monitieteinen projekti. Projektiaihio kehitettiin sosiaalisen median Jaiku-palvelussa toimineessa avoimessa Tutkimusparvi-yhteisössä. Projektisuunnitelma yhteiskirjoitettiin avoimesti wiki-alustalla. Projektissa kokeiltiin erilaisia avoimen yhteistyön muotoja, joista yhteiskirjoittaminen oli yksi. Ainoaa avoimesti yhteiskirjoitettua artikkelia varten ei laadittu erityisiä sääntöjä. Yksi kirjoittajista tuli mukaan kielentarkastajana työstön viimeisenä päivänä ennen käsikirjoituksen arvioitavaksi jättämistä.

Polymath Project

Polymath Project on sarja matemaattisten ongelmien joukkoistettuun ratkaisemiseen keskittyneitä avoimia projekteja. Ensimmäisen projektin (Polymath1) käynnisti vuonna 2009 blogissaan brittiläinen huippumatemaatikko Timothy Gowers. Työskentelyn painopiste on sittemmin siirtynyt blogikommenteista wikialustalle. Polymathin sääntöjen mukaan julkaistavien artikkelien kirjoittajaksi merkitään yksi nimimerkki. Tätä perustellaan sillä, että yksittäisten kontribuutioiden eritteleminen olisi liian työlästä. Osallistumiseen on hyvin vähän muita kuin puhtaaseen tiedonintressiin nojaavia kannustimia. Siitä huolimatta osallistumisen taso on pysynyt kohtuullisen korkeana. Projektien saama julkisuus ja keskushahmojen (Gowersin lisäksi mm. fyysikko ja tietokirjailija Michael Nielsen) vaikutusvaltaisuus toimii todennäköisesti motivoivana tekijänä.

NMR Lipids -projekti

NMR Lipids -projekti on kahden suomalaisen tutkijan, Samuli Ollilan ja Markus Miettisen, vuodesta 2013 asti koordinoima avoin tutkimushanke molekulaarisen fysiikan alalla. Projektissa tutkitaan lipidikaksoiskerroksia laskennallisten menetelmien avulla. Artikkelien kirjoittajuus perustuu itsearviointiin. Kaikille projektiin osallistuneille tarjotaan kirjoittajuutta. Heidän tulee itse arvioida panoksensa riittävyys ja eritellä kirjallisesti osuutensa työstä. Erittely julkaistaan joko osana artikkelia tai sen liitteenä julkaisijan käytännöistä riippuen. Koordinaattorit eivät arvota työpanoksia. Toistaiseksi itsearviointi on pitänyt vapaamatkustajat poissa: osa sääntöjen mukaan kirjoittajuuteen oikeutetuista on itse arvioinut työpanoksensa riittämättömäksi ja vetäytynyt kirjoittajuudesta.

Heidi Laine on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.

_{Lisätietoja:}

_{Authorship in scientific publications. Analysis and recommendations. Swiss Academies of Arts and Sciences, 2013. URL: http://www.swissacademies.ch/en/dms/E/Publications/Guidelines-and-Recommendations/integrity/Academies_Authorship.pdf
Cranshaw, Justin & Kittur, Aniket: The Polymath Project: Lessons from a Successful Online Collaboration in Mathematics. In Proceedings of the Conference on Human Factors in Computing Systems CHI 2011, May 7–12, 2011, Vancouver, BC, Canada. URL: http://www.cs.cmu.edu/~jcransh/papers/cranshaw_kittur.pdf
Heiskanen, Tero, Kokkonen, Juhana, Hintikka, Kari A., Kola, Petri, Hintsa, Timo & Näkki, Pirjo: Tutkimusparvi: the open research swarm in Finland. MindTrek '08 Proceedings of the 12th international conference on Entertainment and media in the ubiquitous era. Pages 154-158. ACM, New York, NY, USA. DOI: 10.1145/1457199.1457233
International Committee of Medical Journal Editors: Defining the Role of Authors and Contributors. International Committee of Medical Journal Editors, URL: http://www.icmje.org/recommendations/browse/roles-and-responsibilities/defining-the-role-of-authors-and-contributors.html
Kutilainen, Tommi: Avointa yhteistyötä lipiditutkimuksessa. Portti-verkkolehti 6.5.2016. URL: https://avointiede.fi/sites/avointiede.fi/files/2015-05-06-Avointa%20yhteisty%C3%B6t%C3%A4%20lipiditutkimuksessa%20-%20Portti.pdf
Laine, Hedi: Afraid of Scooping - Case Study on Researcher Strategies Against Fear of Scooping in the Context of Open Science (Article preprint). Zenodo 2016, November 29. http://doi.org/10.5281/zenodo.184399
Somus-hankkeen loppuraportti www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2011/P755.pdf
Polymath Projectin säännöt https://polymathprojects.org/general-polymath-rules
NMR Lipids -projektin säännöt http://nmrlipids.blogspot.fi/2013/07/on-credits.html}