Tiedeviestinnän ja tutkimusetiikan kysymyksiä Tieteen termipankissa

Tieteen termipankki (TTP) on vuonna 2012 avattu verkkopalvelu, jossa eri tieteenalojen asiantuntijat julkaisevat tietoa alansa käsitteistä ja erikoissanastosta: termien suomenkielisiä nimityksiä ja käännösvastineita, määritelmiä ja selityksiä, havainnekuvia ja tulevaisuudessa myös linkkejä tekstiesimerkkeihin. Tavoitteena on rakentaa avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokanta sekä tiedeyhteisön että kansalaisten käyttöön.

Termipankista löytyy tällä hetkellä yli 40 000 käsitettä ja 300 000 hakusanaa termien käännösvastineet mukaan laskettuna. Termipankissa on mukana 40 aihealuetta eli tieteenalaa tai erikoisalaa, jotka kattavat tieteen kenttää ihmistieteistä luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Termipankin päämääränä on saada mukaan kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat, joista on nyt koossa arviolta noin kolmannes.

Tieteen termipankki on innovatiivinen tiedon tuottamisen ja julkaisemisen työkalu, joten termipankin kehittäjät ja ylläpitäjät ovat joutuneet vastaamaan myös uudenlaisiin tiedeviestintää ja tutkimusetiikkaa koskeviin kysymyksiin. Avaamme seuraavassa termipankissa kehitettyjä, yhteiskirjoittamisen ja tekijyyden suhdetta sekä akateemista meritoitumista koskevia ratkaisuja. Esitämme lopuksi yhteenvedon siitä, kuinka termipankki toteuttaa avoimen tieteen periaatteita.

Talkoistaminen ja tekijyys

Termipankki perustuu Semanttiseen MediaWikiin. Sen sisältö karttuu rajoitetun talkoistamisen menetelmällä (engl. niche-sourcing) eli tieteenaloja edustavat asiantuntijaryhmät vastaavat kukin oman alansa termitietouden saattamisesta termipankkiin. Kuka tahansa ei siis pääse muuttamaan tietoja, toisin kuin Wikipediassa. Asiantuntijaryhmän kokoaminen, työn organisointi sekä alakohtaisten ohjeiden ja periaatteiden luominen on niin ikään termipankissa toimivien asiantuntijoiden vastuulla.

Vaikka työtä tehdään pääasiassa talkoina, eivät tehtävät, vastuut tai aktiivisuus yleensä jakaudu tasaisesti asiantuntijaryhmien jäsenten kesken. Wikipohjainen työskentely tarkoittaa, että termipankki on jatkuvassa rakentumisen vaiheessa, siis aina keskeneräinen. Tekstit vaativat niin lukijoilta kuin kirjoittajilta perinteistä poikkeavaa sietokykyä sille, että niitä voidaan jatkuvasti muokata.

Koska termipankin käsitesivulla eli termiartikkelilla voi olla monia kirjoittajia ja päivittäjiä, termipankin mediawikialusta on suunniteltu tukemaan työskentelyn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Käsitesivun historiaan kirjautuvat kaikki tehdyt muokkaukset sekä muokkaajat, ja yksittäinen käyttäjä voi hakea nähtäväkseen omat muokkauksensa. Tämä mahdollistaa kunkin termityötä tekevän asiantuntijan työpanoksen ja tekijyyden osoittamisen.

Tieteenaloja edustavat asiantuntijaryhmät vastaavat kukin oman alansa termitietouden saattamisesta termipankkiin.

Tekijyyden arvioiminen vaatii lisäksi sisällöllisin perustein tehtävää harkintaa: kuinka merkittävä yhden täydentäjän panos on? Kyse ei ole vain laajuudesta vaan myös siitä, kuinka suoraan on nojauduttu olemassa oleviin lähteisiin. Lisäksi aineistojen syötöt saattavat mennä yksittäisen ihmisen nimiin, vaikka ne yleensä pyritään tekemään ylläpidon nimissä. Syötettäviin aineistoihin pyydetään luonnollisesti julkaisuoikeudet, ja käsitesivuilla esitetään lähdeviitteet myös epäsuoremmin käytetyistä lähteistä.

Jokaisen käsitesivun yhteydessä avautuu keskustelusivu, jota on mahdollista hyödyntää yhteiskirjoittamisen välineenä mutta myös kirjoitusprosessin dokumenttina. Etenkin laajojen ja monimerkityksisten käsitteiden määrittelyä pohdittaessa keskustelusivulle on hyvä dokumentoida niin keskusteluun osallistuneet asiantuntijat, esitetyt ja käsitellyt näkökohdat kuin tehtyjen valintojen perustelutkin.

Koska kyse on muokattavissa olevista sisällöistä, termipankissa noudatetaan pääsääntöisesti Creative Commons -lisenssiä (Nimeä-JaaSamoin 3.0 määrittää lisenssin laadun sellaiseksi, että sisältöjä voidaan alkulähde mainiten hyödyntää jopa kaupallisesti). Alat voivat kuitenkin kehittää omia ratkaisujaan tekijyyden ja tekijänoikeuksien varmistamiseksi.

Oikeustieteen termitietokannan sisällön määrittää ja tuottaa termipankin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti Suomalainen Lakimiesyhdistys (SLY), joka vie käsiteartikkelit keskitetysti termipankkiin. Kirjoittajat on merkitty näkyviin käsitesivulle ja tekijänoikeudet oikeustieteen termiartikkeleihin on säilytetty kirjoittajilla. Oikeustieteessäkin on kuitenkin ryhdytty suunnittelemaan tulevaa päivitysvaihetta ja sen edellyttämiä yhteiskirjoittajuuden muotoja. Muillakin aihealueilla voidaan käsitesivuille linkittää yksittäisen kirjoittajan omalla nimellään kirjoittama laajempi kuvaus, jota muut eivät voi muokata.

Termityössä meritoituminen

Jotta termipankin tavoitteet toteutuvat, ne vaativat tieteentekijöiden sitoutumista. Se puolestaan edellyttää, että ajastaan ja maineestaan tarkat tutkijat sekä tutkimusta rahoittavat tahot ymmärtävät termityön meritoivaksi. Termipankissa tehty työ on voitava esittää vastaavasti kuin muutkin tieteelliseen toimintaan kuuluvat julkaisut ja aktiviteetit.

Termipankki sai alkuvuodesta 2018 kausijulkaisun statuksen sekä ISSN-tunnuksen. Termipankin käsitesivun kirjoittaja tai merkittäviä muokkauksia tehnyt voi siten osoittaa työpanoksensa tutkimustietojärjestelmässä ja julkaisuluettelossaan.

Termipankissa on laadittu merkitsemistä koskeva ohje, joka vaatii kuitenkin tapauskohtaista arviointia ja soveltamista esimerkiksi eri yliopistojen tutkimustietojärjestelmissä. Ohjetta tarkistetaan sitä mukaa, kun kokemukset uudenlaisista yhteiskirjoittamisen muodoista karttuvat ja vaikuttavat kenties myös tutkimusten tietoja kokoavien tietokantojen rakenteisiin.

Jufo-luokitusta termipankilla ei toistaiseksi ole, mutta edellytyksiä tulla hyväksytyksi uutena julkaisukanavana Julkaisufoorumin täydennysarvioinnissa on tarkoitus selvittää. Osa Julkaisufoorumin kriteereistä on kuitenkin ongelmallisia jatkuvasti päivitettävien ja yhteiskirjoittajuuteen perustuvien sähköisten julkaisumuotojen kannalta. Tällainen on esimerkiksi se, että kirjoitus on arvioitava kokonaisuudessaan ennen julkaisemista. Kriteereitä tulisikin jatkuvasti harkita ja hioa suhteessa kehittyviin monimuotoisiin julkaisumahdollisuuksiin.

Termipankin asiantuntijaryhmät saavat itse päättää termityön organisoinnista, mutta monet ovat jo järjestäytyneet toimituskuntamaisesti: koko aihealuetta koordinoivaksi päätoimittajaksi sekä alan sisäisistä erityisalueista vastaaviksi toimittajiksi. Tämä on havaittu toimivaksi ja tulokselliseksi tavaksi tuottaa sisältöä esimerkiksi oikeustieteessä.

Avoin vertaisarviointi on kaikkea termipankissa tehtävää työtä määrittävä periaate, jonka ympärille alusta on rakennettu.

Avoin vertaisarviointi on kaikkea termipankissa tehtävää työtä määrittävä periaate, jonka ympärille alusta on rakennettu. Tällaisena se ei kuitenkaan täytä kustantajien vertaisarviointitunnuksen ehtoja, joten termiartikkeleita ei voi pitää vertaisarvioituina tiedejulkaisuina.

Kun tutkija osallistuu termityöhön, hän voi ennen kaikkea itse vaikuttaa siihen, kuinka hänen tutkimustuloksensa ja ajatuksensa tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi sekä omalla tutkimusalalla että osana laajempaa keskustelua tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa. Termityö on yhteiskunnallista vaikuttamista. Oman alan suomen- ja ruotsinkielisen terminologian kehittäminen ja ylläpitäminen on tutkijayhteisölle luonnollinen osa akateemisen tutkimuksen niin sanottua kolmatta tehtävää. Kansallis- ja vähemmistökielten kehitys ja käyttö tieteen kielinä tukee näiden kielten elinvoimaisuutta sekä ihmisten perustuslaillista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Termipankki avoimen tieteen asialla

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tutkimuksen perusarvoja, jotka koskevat niin tutkimustiedon luonnetta, tutkimus- ja arviointimenetelmiä kuin tiedeviestintääkin. Termipankki on avoin tietolähde, joka avaa myös tieteellistä prosessia, tieteelliseen prosessiin kuuluvia debatteja, moninäkökulmaisuutta sekä tieteenalojen ja tieteellisen ajattelun kehittymistä.

Termipankkiin kootut termit auttavat ymmärtämään tiettyä tieteenalaa ja sen piirissä tehtävää tutkimusta sekä tieteenalojen välisiä yhteyksiä. Tietojen luotettavuus on kunkin alan asiantuntijoiden vastuulla. Useimmat aihealueet toivottavat asiantuntijaryhmiin tervetulleiksi kaikki alan tutkijat jatko-opiskelijoista lähtien.

Termipankki on avoin tietolähde, joka avaa myös tieteellistä prosessia, tieteelliseen prosessiin kuuluvia debatteja, moninäkökulmaisuutta sekä tieteenalojen ja tieteellisen ajattelun kehittymistä.

Termipankki on ennen kaikkea deskriptiivinen eli se kertoo siitä, kuinka tieteellistä erikoissanastoa kullakin alalla käytetään. Termityö kuitenkin myös vakiinnuttaa käsitteitä, kun se luo yhteisesti sovittuja suosituksia siitä, mitä tieteellisillä termeillä tarkoitetaan. Yhdenmukainen termistö helpottaa ja selkeyttää viestintää ja vähentää väärinkäsityksiä sekä asiantuntijoiden kesken että asiantuntijoiden ja maallikoiden välillä.

Termipankki muodostaa lisäksi avoimesti saatavilla olevan digitaalisen aineiston tutkijoiden käyttöön. Mitä kattavammin termipankin sisällöt karttuvat, sitä parempi on niiden käytettävyys, pätevyys ja luotettavuus tutkimusaineistona.

Termit ovat tärkeitä, koska niihin kiteytyy kokonaisia tietokehyksiä ja näkökulmia tarkasteltaviin ilmiöihin. Tieteen termipankin käsitesivujen selitteissä näitä avataan maallikoillekin ymmärrettävään muotoon. Termipankin merkitys laajemmalle yleisölle onkin juuri tällaisessa ymmärryksen lisäämisessä. Tieteen kielestä valuu jatkuvasti uutta sanastoa yleiseen kielenkäyttöön ja osaksi yleiskieltä. Media nappaa uudet termit usein nopeasti osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Tieteen yleistajuistamisessa esimerkiksi tietokirjoihin tai oppikirjoihin joudutaan taas harkitsemaan, kuinka paljon erikoistermejä on syytä käyttää ja miltä osin asian voi yleistajuistaa selittämällä sen yleiskielen ilmauksin. Opettajat, oppimateriaalien laatijat, tietokirjailijat, toimittajat, kääntäjät ja yhteiskunnallisen päätöksenteon taustavoimat tarvitsevat taustatietoa tieteellisistä termeistä silloinkin, kun niitä ei suoraan käytetä heidän työnsä lopputuloksessa. Tästä syystä on tärkeää, että nimitysten lisäksi termeistä on muutakin tietoa helposti saatavilla. Kaikilla termipankkiin omalla nimellään rekisteröityneillä käyttäjillä on mahdollisuus saada keskustelualustan kautta yhteys tieteenalojen asiantuntijoihin.

Termityö on välttämätöntä, jotta jatkuvasti kumuloituvia, sähköisessä muodossa olevia tutkimusaineistoja ja -julkaisuja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti automatisoitujen hakutoimintojen ja tekoälyn avulla. Termityöhön sisältyvä käsitemallinnus, käsitteiden ja käsitesuhteiden määrittely, tukee tietojärjestelmien semanttista yhteentoimivuutta, mikä on yhteiskunnan digitalisoituessa yhä merkityksellisempää. Tätä tietoa ei kuitenkaan voi tuottaa täysin automaattisesti, vaan tieteenalojen asiantuntijoiden panos laadukkaan ja luotettavan tiedon tuottajina on edelleen korvaamaton.

Johanna Enqvist työskentelee tutkimuskoordinaattorina Tieteen termipankissa. Tiina Onikki-Rantajääskö on suomen kielen professori ja johtaa Tieteen termipankki -hanketta.

_{Lisätietoja:}

_{Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi
Koskinen, K. 2016: Käännöstiede Tieteen termipankissa: Talkoistetun termityön ihanuus ja kurjuus. Hartama-Heinonen, R. & Kivilehto, M. & Ruokonen, M. (toim.): MikaEL: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, Vol 9, 119–125. https://www.sktl.fi/@Bin/1591113/MikaEL9_puheenvuoro_Koskinen.pdf
Mattila, H. E. S. 2015: De juridiska begreppen i Vetenskapstermbanken i Finland. Sandström, C., Cantell,I., Grönros,E.-R., Nuolijärvi, P., Sommardahl, E. (red.): Perspektiv på lexikografi, grammatik och språkpolitik i Norden, 186–199. Helsingfors: Institutet för de inhemska språken. http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk39/antologi2015.pdf
Onikki-Rantajääskö, T. & Enqvist, J. 2018. Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä. Kielikello 1/2018. https://www.kielikello.fi/-/tieteen-termipankki-kehittaa-suomen-kielen-kayttoa-tieteen-kielena
Onikki-Rantajääskö, T. & Pitkänen-Heikkilä, K. 2015. Joukkoistamisen haasteita ja mahdollisuuksia Tieteen termipankin wikitalkoissa. Tieteessä tapahtuu 6/2015. https://journal.fi/tt/article/view/53320}