Kuka on tutkimusjulkaisun tekijä?

Eri tieteenalojen käytännöt tekijyyden suhteen vaihtelevat paljon, ja siksi epäselvyyksien, kiistojen ja väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että tutkimushankkeissa keskustellaan ja sovitaan alusta asti tekijyyden pelisäännöistä.

Tutkimusetiikan näkökulmasta tekijällä tai kirjoittajalla (author) tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen artikkelin tai muun julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella (contribution), että hänet tulee mainita julkaisun tekijä- tai kirjoittajaluettelossa. Kirjoittajaluetteloon tai toimittajaksi merkityt henkilöt voivat lisätä asianomaisen julkaisun julkaisuluetteloonsa.

Kaikkea osallisuutta ei tarvitse huomioida kirjoittajaluettelossa eikä kirjoittajaluettelossa maininta aina edellytä varsinaista julkaisun kirjoitustyötä. Mikäli julkaisua varten tehty työ ei ole laadultaan sellaista, että henkilö tulisi mainita kirjoittajaluettelossa, voidaan hänen panoksensa kuvailla julkaisun kiitoksissa (acknowledgements).  Vaikka osallisuus ei oikeuttaisikaan mainintaan kirjoittajaluettelossa, saattaa henkilöllä olla tekijänoikeus tiettyihin julkaisun osiin, esimerkiksi kuvitukseen.

Kenen panos riittää tekijyyteen?

Monet tekijyysohjeet suosittavat, että oikeus mainintaan kirjoittajaluettelossa syntyy ainoastaan, mikäli panos tutkimuksen tekoon on ollut merkittävää (substantial). Määritelmät tästä kuitenkin vaihtelevat tieteenalakohtaisesti.

Julkaistun artikkelin tekstin kirjoittamisen lisäksi esimerkiksi tutkimuksen ideointi tai suunnittelu, tutkimusaineiston tuottaminen, analyysi tai tulkinta, työssä hyödynnettyjen materiaalien tai menetelmien kehittäminen, kokoomateoksen toimittaminen tai esimerkiksi tutkimusta havainnollistavien kuvien laatiminen ovat kaikki panoksia, joiden merkitsemisestä julkaisuun tulee sopia.

Yksittäisen julkaisun tekijyydestä sovittaessa on tärkeää, että sovittu käytäntö on asianomaisen tieteenalan yleisesti hyväksymä ja että kaikki, joita asia koskee, ovat valinnasta tietoisia.

Yksittäisen julkaisun tekijyydestä sovittaessa on tärkeää, että sovittu käytäntö on asianomaisen tieteenalan yleisesti hyväksymä ja että kaikki, joita asia koskee, ovat valinnasta tietoisia. Etenkin monitieteisissä ja kansainvälisissä hankkeissa tieteenalakohtaiset erot on hyvä tiedostaa ja niiden yhteensovittamisesta on neuvoteltava hyvissä ajoin.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) ei ota kantaa tieteenalakohtaisiin eroihin merkittävän panoksen määrittelemisessä. On kuitenkin tärkeää, että tutkimushankkeissa sovitaan asiasta hyvissä ajoin – TENKin suosituksen mukaan jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja kirjallisesti. Asia on syytä ottaa esille aina, kun tutkimusryhmään tulee uusia henkilöitä tai tilanne muuttuu muulla tapaa.

Tekijyys ei liity työsuhteeseen

Vaikka tekijyydestä voidaan pitkälti sopia, ei niin sanotusta tekijänkunniasta, oikeudesta tulla tunnustetuksi tekijänä, voida luopua työsopimuksissa tai muissa sopimuksissa. Tämä on tärkeää paitsi tutkijan ansioitumisen kannalta, myös tekijyyden myötä syntyvän tutkimuseettisen vastuun tähden.

Lausunnoissaan TENK on linjannut, ettei ole merkitystä, millaisessa opiskelija- tai palvelussuhdeasemassa henkilö on tai on ollut, kun arvioidaan, tulisiko hänet mainita julkaisun tekijänä. Kysymys tekijyydestä riippuu yksinomaan siitä, millaisen tieteellisen panoksen henkilö on antanut tutkimuksessa esitettävän tiedon tuottamiseen.  

Mihin järjestykseen tekijät laitetaan kirjoittajaluettelossa?

Kirjoittajaluetteloon merkittyjen yhteisartikkelin tekijöiden nimien järjestyksen merkitys vaihtelee tieteenalakohtaisesti. Tieteenalasta riippuen voidaan painottaa esimerkiksi ensimmäistä ja/tai viimeistä tekijää. Usein ensimmäiseksi merkitään tutkija, joka on tehnyt suurimman osan työstä, ja viimeisenä on työnohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja. Toisilla aloilla noudatetaan aakkosellista järjestystä.

Kirjoittajaluetteloon merkittyjen yhteisartikkelin tekijöiden nimien järjestyksen merkitys vaihtelee tieteenalakohtaisesti.

TENK suosittelee noudattamaan tieteenalan vakiintunutta ja tiedeyhteisön hyväksymää käytäntöä pitäen huolen, että valittu järjestys on kaikkien tekijöiden tiedossa ja kaikkien hyväksymä. Erityisen tärkeää etukäteen sopiminen on monitieteisissä ja kansainvälisissä hankkeissa tieteenalojen erilaisten käytäntöjen tähden.

Väitöskirjan tekijyys

Myös väitöskirjaan liittyvistä tekijyyskysymyksistä on sovittava hyvissä ajoin. Mikäli artikkeliväitöskirja koostuu yhteisartikkeleista, on ohjaajien lausunnosta tai muusta selvityksestä käytävä ilmi, mikä on ollut väittelijän oma osuus artikkelissa ja sen taustalla olleessa tutkimushankkeessa. Väittelijä ja ohjaaja sopivat ohjaussopimuksessa artikkeliväitöskirjassa noudatettavista tekijyyden periaatteista ja siitä, miten esimerkiksi mahdollisten avustajien osuus huomioidaan.

Väittelijällä on aina tekijänoikeus väitöskirjaansa. Tämä koskee sekä monografian että artikkeliväitöskirjan tekijää. Lisätietoja löytyy TENKin ja Suomen yliopistot UNIFI ry:n laatimista suosituksista, jotka käsittelevät tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin.

Tekijyyden mukana tulee vastuu sisällöstä

Tutkimustyöhön osallistunut saa tekijyyden myötä tunnustuksen tekemästään työstä. Samalla hän sitoutuu kirjoittajana ottamaan vastuun julkaistun tutkimuksen sisällöstä ja sen tuloksista. Jollei julkaisussa toisin mainita, jakavat kirjoittajaluettelossa mainitut tekijät vastuun koko julkaisusta yhteisvastuullisesti.

Tekijöiden erilaisia rooleja ja vastuita

Toisinaan julkaisun on tuottanut niin laaja tai monitieteinen ryhmä, että on kohtuutonta vaatia kaikkia tutkimuseettiseen vastuuseen jokaisesta tutkimuksen osasta. Yksi tapa asettaa kirjoittajalistassa mainitut tekijät vastuuseen ainoastaan omasta osuudestaan on luetella tutkimuksen alussa jokaisen tekijän osuus tutkimuksessa. Mikäli tekijät listataan heidän roolinsa mukaan, on tärkeää, että ainakin yksi tekijä ottaa vastuun koko julkaisusta. Häntä kutsutaan vastaavaksi tekijäksi tai kirjoittajaksi (guarantor).

Yhteyskirjoittajalla viitataan henkilöön, joka hoitaa kanssakäymisen julkaisijan kanssa. Hänen yhteystietonsa ovat julkaistun artikkelin yhteydessä, ja on hänen vastuullaan, että tieto kulkee julkaisijan ja muiden tekijöiden välillä. Termin käyttö vaihtelee eri tieteenaloilla, ja yhteyskirjoittaja saattaa toimia myös vastaavana kirjoittajana.

Toimittajuuteen voi liittyä sekä tekstin tekninen muokkaus että sisällöllinen ja tieteellinen kontribuutio. Tieteellisten kokoomateosten yhteydessä tulee tapauskohtaisesti sopia, mahdollisesti jo hankkeen alkaessa, mikä edellyttää henkilön merkitsemistä joko toimittajaksi, päätoimittajaksi tai toimituskunnan jäseneksi tai että hänen työpanoksensa huomioidaan esimerkiksi kiitoksissa.

Kaikki tekijyys ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista. 

Kaikki tekijyys ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Haamukirjoittajalla tai -tekijällä voidaan tarkoittaa sovitusti toisen henkilön puolesta kirjoittavaa, nimettömäksi jäävää tekijää. Joskus termillä myös viitataan henkilöön, joka tutkimuspanoksensa puolesta tulisi merkitä tekijäksi, mutta jonka nimi puuttuu luettelosta. Kumpikaan käytäntö ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista.

Lahjakirjoittaminen tai -tekijyys viittaa käytäntöön, jossa tekijyys ”annetaan lahjaksi” henkilölle, joka ei tosiasiassa ole osallistunut julkaistavan tutkimuksen tekoon kirjoittajalistassa mainitsemisen oikeuttavalla panoksella. Toisinaan lahja annetaan vastalahjan toivossa, mutta aina lahjan saaja ei edes tiedä asiasta, ja hänen nimensä lisätään kirjoittajaluetteloon ainoastaan nostamaan julkaisun tieteellistä arvoa. Tekijyyden lahjoittaminen ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista.

Medical writer -termillä viitataan erityisesti lääketieteellisessä tutkimuksessa käytettyyn kirjoittajaan, joka toimii käsikirjoituksen teknisenä toimittajana. Hän ei yleensä ole osallistunut tutkimuksen tekoon muulla panoksella eikä häntä mainita tekijänä.

Tekijyyteen liittyviä ohjeita ja suosituksia

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset 2018 -tekijyyssuosituksen, josta löytyy tässä kirjoituksessa mainittujen asioiden lisäksi esimerkiksi työkaluja tekijyyden pohtimiseksi ja siitä sopimiseksi.

Kaikki Suomen yliopistot ja suurin osa tutkimuslaitoksista sekä ammattikorkeakouluista ovat sitoutuneet TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeeseen (HTK-ohje 2012).

HTK-ohjeessa otetaan kantaa tekijyyteen seuraavasti: ”Tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä sovitaan ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia kaikkien osapuolten – niin työnantajan, vastuullisen tutkijan (principal investigator) kuin ryhmän jäsenten – oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen säilyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevat kysymykset kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla.”

HTK-ohjeen mukaan hyvää tieteellistä käytäntöä loukkaa ”muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa, kuten mainitsematta jättäminen, sekä puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin” ja ”tekijyyden manipulointi esimerkiksi sisällyttämällä tutkimukseen osallistumattomia henkilöitä tekijäluetteloon tai niin sanotun haamukirjoittajan tekemän työn hyväksyminen tutkijan omiin nimiin”.

Monet julkaisijat ohjeistavat tekijyydestä omilla ohjeillaan. Laajasti tunnettu esimerkki on lääketieteellisten tiedelehtien päätoimittajien (International Committee of Medical Journals Editors, ICMJE) ohjeistus (ns. Vancouver-ohje), jossa suositellaan tekijyyden määrittelyyn seuraavia neljää kriteeriä:

• merkittävä osallistuminen (substantial contribution) tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan
• artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön
• lopullisen julkaistavan version hyväksyminen
• vastuun ottaminen työn jokaisesta vaiheesta varmistaen, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

ICMJE-ohjeistuksen tarkoitus ei ole sulkea pois mahdollisia tekijöitä. Ohjeissa todetaan, että kaikille, jotka ovat osallistuneet tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen, pitää tarjota mahdollisuus osallistua tutkimuksen perusteella kirjoitettavan käsikirjoituksen suunnitteluun, arviointiin ja lopulliseen hyväksymiseen, ja näin ollen mahdollisuus mainintaan kirjoittajaluettelossa.

Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA (All European Academies) julkaisi keväällä 2017 uudistetun version tutkimuseettisestä toimintaohjeesta The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised edition. Ohje ottaa tekijyyteen kantaa seuraavasti:

“All authors are fully responsible for the content of a publication, unless otherwise specified.

All   authors   agree   on   the   sequence of authorship, acknowledging that authorship itself is based on a significant contribution to the design of the research, relevant data collection, or the analysis or interpretation of the results.

Authors acknowledge important work and intellectual contributions of others, including collaborators, assistants, and funders, who have influenced the reported research in appropriate form, and cite related work correctly.

All authors disclose any conflicts of interest   and   financial   or   other   types of support for the research or for the publication of its results.”

_{Lisätietoja:} 

_{Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset 2018: www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_suositus_tekijyys.pdf
Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Suomen yliopistot UNIFI ry:n suosituksia yliopistoille (2016): www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_UNIFI_ohjeistus_vaitoskirjaprosessi...}