Artikkelit väitöskirjan osana

Artikkelimuotoinen väitöskirja (myös kokoomaväitöskirja, nippuväitöskirja, artikkelitutkimus) yleistyy ja monografioiden osuus puolestaan pienenee. Suomalaisten yliopistojen vuonna 2017 raportoimista väitöskirjoista 77 prosenttia oli artikkeliväitöskirjoja, kun kolme vuotta aiemmin artikkeliväitöskirjojen osuus oli vain 64 prosenttia. Syiksi tälle muutokselle on esitetty muun muassa yliopistojen rahoitusmallia sekä tohtorikoulutettavien meritoitumista ja osaamisen kehittämistä.

Artikkeliväitöskirjoissa on omat erityiskysymyksensä esimerkiksi ohjauksen, laadunvarmistuksen, aikataulutuksen ja tekijyyden suhteen. Lisäksi ulkopuolisten kustantajien kanssa tehdyt sopimukset voivat rajoittaa osajulkaisujen käyttöä. On hyvin yleistä, että julkaisun tekijä luovuttaa tekijänoikeutensa kustantajalle solmiessaan kustannussopimuksen. Kun sopimus on tehty, artikkeli on kustantajan omaisuutta ja kustantaja päättää sen kaikesta jatkokäytöstä.

Kustantajien kanssa tehdyt sopimukset voivat rajoittaa osajulkaisujen käyttöä.

Viidestä suurimmasta kansainvälisestä kustantajasta kaikki pääsääntöisesti sallivat artikkeleidensa käytön jossakin muodossa osana väitöskirjaa. Artikkelin lopullista, kustantajan taittamaa PDF-versiota ei kuitenkaan saa käyttää läheskään kaikissa tapauksissa. Helpommin lupa heltiää viimeiseen käsikirjoitusversioon eli niin sanottuun post-print- tai author’s accepted manuscript -versioon. Verkkojulkaisemista rajoitetaan ymmärrettävästi enemmän kuin käyttöä painetussa kirjassa. Jotkin yliopistot ovat ratkaisseet ongelman siten, että väitöskirjojen verkkoversiot eivät sisällä osajulkaisuja, vaan pelkästään niihin perustuvan yhteenveto-osan.

Väitöskirjan tekijä voi pyytää perinteisessä tilausmaksullisessa lehdessä julkaistun artikkelinsa käyttöön luvan esimerkiksi sähköpostitse. Suurten kansainvälisten kustantajien lehdissä on usein linkki Copyright Clearance Centerin RightsLink for Permissions -palveluun. Sopimus- ja lupatekstit voivat kuitenkin olla hyvin pitkiä, terminologia kirjavaa ja ilmaisut epämääräisiä. Teksteistä ei välttämättä käy yksiselitteisesti ilmi, minkä version artikkelista väitöskirjaan saa laittaa ja koskeeko lupa myös organisaation avointa elektronista julkaisuarkistoa, jollaisiin yliopistot yleisesti tallentavat opinnäytteet. Joissakin sopimusmalleissa tekijänoikeus jää nimellisesti kirjoittajalle, mutta kustantajalla on silti yksinoikeus artikkelin julkaisemiseen ja jakeluun – eli käytännössä tekijän mahdollisuudet hyödyntää omaa artikkeliaan ovat yhtä rajalliset kuin kaikista oikeuksista luovuttaessa.

Väitöskirjantekijä voi varmistaa artikkelinsa jatkokäytön valitsemalla sellaisen maksullisen tai maksuttoman Open Access -lehden, jossa oikeudet säilyvät tekijällä. Väitöskirjaan sisältyvän artikkelin ostaminen avoimeksi (hybridi OA) on toinen vaihtoehto. Toki kaikilla tohtorikoulutettavilla ei ole mahdollisuutta maksaa tuhansien dollareiden kirjoittajamaksuja, joilla hybridimallia käyttäviä ja osaa täysin avoimista lehdistä rahoitetaan.

Tilanne muuttuu, jos eurooppalaisten tutkimusrahoittajien edistämän Plan S:n periaatteet yleistyvät kustannusalalla ja tutkimusorganisaatioissa. Periaatteisiin kuuluu muun muassa tekijänoikeuksien säilyminen tekijällä sekä artikkelimaksujen ylärajan määrittäminen ja maksujen kompensoiminen kirjoittajille.

Vinkkejä artikkeliväitöskirjan tekijälle

Ennen julkaisemista:

• Tutustu oman yliopistosi ja oman tiedekuntasi ohjeisiin. Niissä on tietoa esimerkiksi artikkeleiden vaaditusta lukumäärästä.
• Keskustele tekijyysasioista väitöskirjasi vastuuohjaajan kanssa. Jos väitöskirjaan sisältyy yhteisartikkeleita, väitöskirjantekijän työpanos on pystyttävä osoittamaan. Tekijöiden roolista ja esittämisjärjestyksestä kirjoittajaluettelossa on myös hyvä sopia artikkelin muiden kirjoittajien kanssa etukäteen.
• Kustantajien ja lehtien verkkosivuilta löytyy tietoa julkaistujen artikkeleiden käyttötavoista. Tutustu linjauksiin jo siinä vaiheessa, kun olet valitsemassa julkaisukanavaa artikkeleillesi. Näin voit varmistaa, ettet tule valinneeksi lehteä, joka ei salli lainkaan artikkelin liittämistä väitöskirjaan.
• Hae tieto alkuperäisesti lähteestä. Se, että tietyssä lehdessä ilmestynyt artikkeli on julkaistu aiemmin osana jotakin väitöskirjaa, ei riitä. Kustantajien linjaukset muuttuvat.
• Valitse mahdollisuuksien mukaan julkaisukanavaksi Open Access -lehti. Avoimia lehtiä voi etsiä esimerkiksi Directory of Open Access Journals -palvelusta tai JUFO-portaalista, josta näkee samalla lehtien vaikuttavuusindikaattoreita.
• Kotimaiset ei-kaupalliset tiedekustantajat sallivat yleensä artikkeleiden lopullisen version liittämisen väitöskirjaan.
• Jos haluat käyttää julkaisematonta artikkelia väitöskirjassasi, tarkista, miten aiottu julkaisukanava suhtautuu aiemmin muualla julkistettuihin teksteihin.
• Yliopistokirjastoilla on verkko-oppaita, joista löytyy lisätietoa avoimesta tieteestä sekä julkaisu- ja lupa-asioista.

Julkaisemisen jälkeen:

• Säilytä alkuperäinen kustannussopimus ja sen mahdolliset liitteet, niistä löytyy yleensä riittävät tiedot tekijälle jäävistä oikeuksista.
• Jos olet luovuttanut julkaisun oikeudet kustantajalle (eikä sinulla ole kustannussopimusta tallessa tai siitä ei löydy tarvittavia tietoja), voit jälkikäteen hankkia käyttölisenssin esimerkiksi RightsLink -palvelusta tai pyytämällä lupaa sähköpostitse. Varmista, että lupa koskee myös verkkojulkaisemista, jos väitöskirjasi on tarkoitus tallentaa yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon.

Anna-Sofia Ruth on tietoasiantuntija Tampereen yliopistossa.

_{Lisätietoja:}

_{Gadd, Elizabeth (2017). Guest Post — Academics and Copyright Ownership: Ignorant, Confused or Misled? The Scholarly Kitchen 31.10.2017 https://scholarlykitchen.sspnet.org/2017/10/31/guest-post-academics-copyright-ownership-ignorant-confused-misled/
Ilva, Jyrki (2018). Plan S – pikavauhtia kohti tieteellisten julkaisujen avoimuutta. Tietolinja 2/2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092336399
Kopiosto (2019). Tekijänoikeuden ABC. https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Linna, Anna-Kaarina (2015). Artikkelina julkaistava opinnäyte haastaa opinnäytteiden sähköisen julkaisujärjestelmän. Signum 4/2015. https://journal.fi/signum/article/view/53353
Mason, Shannon (2018). Publications in the doctoral thesis: challenges for doctoral candidates, supervisors, examiners and administrators. Higher Education Research & Development 37(6), 1231-1244. https://doi.org/10.1080/07294360.2018.1462307
Science Europe AISBL (2019). Principles and implementation. https://www.coalition-s.org/principles-and-implementation//
Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin : Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Suomen yliopistot UNIFI ry:n suosituksia yliopistoille http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_UNIFI_ohjeistus_vaitoskirjaprosessi.pdf
Valo, Maarit (2013). Monografia vai artikkeliväitöskirja? Yliopistopedagogiikka 20(1). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2013/04/08/monografia-vai-artikkelivaitoskirja/
Valo, Maarit & Pörhölä, Maili (2010). Tohtoriopiskelija julkaisufoorumeilla: kokemuksia puheviestinnän väitöskirjaa tekevien artikkelipajasta. Peda-forum – yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu, 17 (2), 37–40. Reprint-versio luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011110311624
Vipunen – Opetushallinnon tilastopalvelu https://vipunen.fi}