Tieteelliset seurat tieteen edistäjinä

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) on tieteellisten seurojen yhteistyöelin Suomessa. TSV teetti jäsenseuroilleen kyselyn, ja sen tulokset julkaistiin Tieteelliset seurat Suomessa 2018 -nimisenä julkaisuna vuonna 2019. Tämä kirjoitus pohjautuu kyseiseen julkaisuun.

TSV:n jäseninä on 282 tieteellistä seuraa ja neljä tiedeakatemiaa. Koska kaikki tieteelliset seurat – joiden nimissä saattaa esiintyä suomeksi seuran lisäksi liitto, yhdistys, säätiö, instituutti tai jotain muuta – eivät ole TSV:n jäseniä, seurojen tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Tietyt kriteerit täytettyään seura voi hakea TSV:n jäsenyyttä ja saada jäsenseurana käyttöönsä TSV:n tarjoamat palvelut.

Mikä on tieteellinen seura?

Tieteellisiä seuroja on monen näköisiä. Seura voi yleisseurana keskittyä kaikkien tieteenalojen tai keskusseurana usean tieteenalan toimintaan. Usein seurat ovat erikoisseuroina keskittyneitä yhteen tiettyyn tieteen- tai tutkimuksenalaan. Valtaosa suomalaisista tieteellisistä seuroista toimii valtakunnallisesti, mutta seurat voivat olla myös paikallisia tai kansainvälisiä. Vaikka seura olisi suomalainen, sillä voi hyvin olla kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä.

Seurat tavoittavat siis jäseniään tutkimusorganisaatioiden ja maantieteellisten rajojen yli. Ne kokoavat yhteen samasta asiasta kiinnostuneita jäseniä. Vuonna 2018 pienimmällä TSV:n jäsenseuralla oli 20 jäsentä, suurimmalla jäseniä oli 65 000. Säätiöillä ja instituuteilla ei välttämättä ole jäseniä lainkaan. Henkilöjäsenmäärien mediaaniarvoiksi kyselyssä tulivat 230 ja 231.

TSV:n verkkosivuilla esitellään joka kuukausi yksi TSV:n jäsenseura. Kuukauden jäsenseura -jutut valaisevat hyvin sitä, millainen on seurojen kirjo Suomessa ja miten seurat toimintansa järjestävät.  

Seurojen tavoitteet ja tehtävät

Valtaosa kyselyyn osallistuneista seuroista ilmoitti tavoitteekseen tietyn tieteen- tai tutkimusalan edistämisen. Joka neljäs vastaajaseura edisti myös tietyn ammattiryhmän tai -alan kehittymistä, joka viides yleisesti tiedettä. Seuroilla on muitakin tavoitteita, kuten edistää harrastajaryhmien toimintaa tai yleistajuistaa tiedettä.

Seurat pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan itselleen tärkeissä asioissa. Seurat tekevät tiedeviestintää ja tiedekasvatusta, antavat lausuntoja, järjestävät tapahtumia ja tekevät yhteistyötä median sekä muiden seurojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. 

Tehtävistään tärkeimmäksi seurat mainitsivat ykköstavoitteensa, tietyn tutkimus- tai tieteenalan edistämisen, sekä julkaisutoiminnan. Seurat järjestävät myös konferensseja ja seminaareja. Niiden tuotoilla voidaan rahoittaa seuran toimintaa, mutta tärkeimmiksi tulonlähteikseen kyselyyn vastanneet seurat mainitsivat jäsenmaksut ja TSV:n julkaisutuen.

Tyypillisin budjettikoko seuroille oli 30 000 euroa. Joka neljäs vastannut seura toimii alle 5 000 euron vuosibudjetilla, kahdeksalla seuralla vuosibudjetti ylitti miljoona euroa. Seuroissa on eroja, mutta tyypillisesti niissä toimitaan vapaaehtoisina. Vapaaehtoisuus tuo seurojen toimintaan nopeutta ja ketteryyttä, mutta toisaalta se voi tehdä niiden toiminnasta haavoittuvaa.

Seurat tieteellisinä julkaisijoina ja tutkimuksen tekijöinä

TSV:n jäsenseuroista 143 julkaisee ainakin yhtä vertaisarvioitua lehteä tai kirjasarjaa – pääasiassa suomeksi, mutta suurin osa seuroista julkaisee usealla kielellä. Moni seura mainitsikin suomen kielen säilyttämisen tieteen kielenä tärkeäksi tavoitteekseen.

Suomalaisista tieteellisistä julkaisukanavista lähes 70 prosenttia on seurojen kustantamia. Seurat eivät ole voittoa tavoittelevia toimijoita ja niiden vuosibudjetit ovat hyvin maltillisia. Niiden julkaisutoiminta on siis hyvin kustannustehokasta.

Noin kolmasosa TSV:n jäsenseurojen julkaisuista oli vuosina 2016–2017 saatavilla avoimesti. Monessa seurassa suunnitellaan avoimeen julkaisemiseen siirtymistä. Siirtymistä estää se, että avoimien julkaisujen kustannusmalli on auki. Avoin julkaiseminen ja siihen liittyvät kustannukset, kuten julkaisuja vastaan maksetut jäsenmaksut, ovat tieteellisten seurojen keskeinen kysymys tällä hetkellä.

Seuroissa tehdään myös tutkimusta. Etenkin suurissa ja vakaissa seuroissa jäsenten tutkimusta rahoitetaan ja seuroilla saattaa olla omiakin tutkimusprojekteja, mutta ennen kaikkea aineistonkeruuta ja arkistojen ylläpitämistä. Melkein kaikki seurat järjestävät myös seminaareja ja konferensseja. Julkaisutoiminnan lisäksi Suomessa myös moni tieteellinen tapahtuma on seurojen harteilla. Etenkin tulevaisuudessa moni seura halusi panostaa nuoriin tutkijoihin ja tukea heidän uraansa.

Millainen on tieteellisten seurojen tulevaisuus?

Seurat olivat pitkälti sitä mieltä, että niiden toiminta ja rooli pysyy jatkossa samanlaisena kuin tähänkin asti, ellei se sitten jopa kasva. Uusia toimintamuotoja ja julkaisuja, tapahtumia ja tiedeviestintää suunnitellaan. Seurat myös näkevät itsensä ja tekemänsä työn tärkeäksi.

TSV, jonka yhteydessä myös Vastuullisen tieteen artikkeleja julkaistaan, toimii tieteellisiä seuroja yhdistävänä tahona. Tämä kirjoitus pohjaa TSV:n Tieteelliset seurat Suomessa 2018 -selvitykseen.

_{Lisätietoja:}

_{Tieteelliset seurat Suomessa 2018. Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja 7. Tekijät: Laura Korkeamäki, Elina Late, Janne Pölönen, Lea Ryynänen-Karjalainen ja Sami Syrjämäki. Tieteellisten seurain valtuuskunta, Helsinki, 2019. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995183.}