Tältä sivulta löytyvät Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa eli ns. HTK-ohjeeseen sitoutuneiden organisaatioiden nimet.

Vuoteen 2023 asti ostotuki oli vähälevikkisen laatukirjallisuuden tukea, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuosittain kuntien yleisille kirjastoille. Ostotukeen ovat oikeutettuja kaikki Suomen kunnat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ostotuki lakkautettiin vuonna 2024 kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt (ns. HTK-loukkausepäily) tutkitaan aina siinä organisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut tai jossa epäilty tutkija toimi sen tapahtuessa. Sen jälkeen, kun epäily on ensin käsitelty organisaation hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessissa eli HTK-prosessissa, osapuolet voivat halutessaan pyytää asiassa lausunnon Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK).

Tälle sivulle on kerätty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimintakertomukset vuodesta 1999 lähtien. Toimintakertomukset ovat PDF-muodossa.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt (ns. HTK-loukkausepäily) tutkitaan siinä tutkimusorganisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut. Loukkausepäilyjen käsittelyprosessia eli HTK-prosessia tulee noudattaa kaikissa hyvän tieteellisen käytännön ohjeeseen (ns. HTK-ohje) sitoutuneissa organisaatioissa.

Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta eli tiedevilppi rikkoo hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita sekä vahingoittaa tieteellisen toiminnan laatua, uskottavuutta, tekijyyttä tai yhteistyötä.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laatinut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä. Tämän ns. HTK-ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (responsible conduct of research) ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) myöntää tiedonjulkistamisen kohdeapurahoja yksityisille henkilöille tai työryhmien jäsenille (ei yhteisöille tai yhdistyksille) tiedonjulkistamista palvelevan työsuunnitelman toteuttamiseen.

Tälle sivulle on kerätty Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toiminnan yhteydessä syntyneitä ja siihen liittyviä julkaisuja, raportteja ja muuta aineistoa.

Euroopassa on käytössä lukuisia erilaisia kansallisia toimintamalleja tutkimuseettisten väärinkäytösten tutkintaan. On myös maita, joilla kansallista järjestelmää ei vielä ole. Tiedevilpin määrittelyssä, epäilyjen tutkinnassa ja sanktioiden määräämisessä pääasiallisia toimintalinjoja on kaksi: lakiin perustuva malli ja tiedeyhteisön itsesääntelymalli. Jos HTK-tutkinta perustuu lakiin, vakava tutkimusvilppi on samalla myös rikos. Itsesääntelyjärjestelmässä näin ei ole, vaan tiede korjaa akateemisia tapoja noudattaen itse itseään.