Wikipedia, tiedeviestinnän unohdettu massaviestin

10.9.2019

Tiedeviestinnän perinteikkäinä areenoina näyttäytyvät mediajulkisuus ja tietokirjallisuus, ja uudempina tulokkaina eri sosiaalisen median kanavat. Yksi tärkeä verkkojulkisuuden muoto on kuitenkin harvan tiedeviestintäsuunnitelmassa: Wikipedia.

Wikipedia on usealla eri kielellä julkaistava ilmainen verkkotietosanakirja, jonka sisällöt tuotetaan joukkoistamisen avulla. Kuka tahansa voi siis lisätä tietoja Wikipediaan ja muokata sen rakennetta. Wikipedia on sinänsä kaikille tuttu, sillä päädymme sen pariin usein ensimmäisestä hakukoneen tuloksesta – tai ihan vain vanhasta tottumuksesta. Monet myös tietävät ja muistavat, että Wikipediassa voi olla virheitä ja varoittelevat opiskelijoita sen käytöstä lähteenä.

On totta, että Wikipediassa saattaa hetkellisesti esiintyä virheitä. Esimerkiksi omassa tutkimuksessamme Nokian Wikipedia-sivun historiasta löytyi hetki, jossa anonyymi käyttäjä oli korvannut koko sivun sisällön Pikachu-sivulla. Wikipediaa asuttaa kuitenkin aktiivisten päivittäjien joukko apunaan liuta botteja, jotka melkoisen tehokkaasti huomaavat vandalisointitarkoituksessa tehdyt muokkaukset. Jokaisesta muokkauksesta jää jälki ja versio talteen kyseisen sivun historiaan.

Nature-lehdessä vuonna 2005 julkaistu tutkimus osoitti, että Wikipedia on enimmäkseen lähes yhtä tarkka kuin Encyclopaedia Britannica, vaikka ajoittain virheitä esiintyykin. Myös Helsingin Sanomat selvitti vuonna 2013 yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa, että Wikipedian artikkelit ovat enimmäkseen luotettavia.

Wikipedian suurin vinouma on kenties se, että sen aktiivisten kirjoittajien on havaittu edustavan varsin tietynlaista käyttäjäkuntaa: todennäköisimmin Wikipedian muokkaaja on nuori, valkoihoinen, länsimaalainen mies. Tämä näkyy erityisesti käsiteltyjen aiheiden kattauksessa: scifikirjallisuudesta löytyy valtava määrä tietoa, mutta klassisista vanhoista elokuvista vähemmän.

Wikipedian suurin vinouma on kenties se, että sen aktiivisten kirjoittajien on havaittu edustavan varsin tietynlaista käyttäjäkuntaa.

Tutkijoilla olisi paljon annettavaa niin Wikipedian sisältöihin kuin aihevalikoimaankin. Yhteisöllisesti ylläpidetty tietosanakirja on helposti unohtuva mutta varsin saavutettava tieteen yleistajuistamisen muoto.

Silmäpareissa mitattuna Wikipedian näkyvyys on aivan omaa luokkaansa: suomenkielinen Wikipedia kerää lähes 35 000 sivulatausta joka tunti – englanninkielisessä Wikipediassa niitä on 4,9 miljoonaa tunnissa. Hakukoneissa Wikipedian sivut nousevat korkealle, ja esimerkiksi Google poimii sieltä määritelmiä suoraan hakuunsa.

Miten Wikipedia toimii?

Wikipediassa on oma editointikulttuurinsa, jota määrittelevät yhteisön rakentamat säännöt. Sisällön osalta keskeisimpiä niistä ovat neutraaliuden ja tarkistettavuuden vaatimukset.

Neutraalius korostaa sitä, että Wikipedian tarkoitus on esittää tosiasiat objektiivisesti ja puolueettomasti. Tarkistettavuuden periaate tarkoittaa sitä, että jokaiseen Wikipediaan lisättyyn tietoon on myös lisättävä lähde, josta tiedot voidaan tarkistaa. Wikipedia ei siis ole paikka, jossa esitetään ensimmäistä kertaa uusia tutkimuksia tai teorioita, vaan artikkelit perustuvat tietoihin, jotka on jo julkaistu muissa luotettavissa lähteissä.

Kuulostaako tutulta? Niinpä niin — Wikipedian kirjoittaminen on oikeastaan todella lähellä tieteellistä kirjoittamista. Lähteeksi tosin kelpaa Wikipediassa muukin kuin tieteellinen julkaisu, vaikkapa tiedotteet ja uutiset, joita käytetäänkin paljon.

”Wikipediassa on virhe!”

Monesti kuulee tutkijoiden tai organisaatioiden viestintäihmisten harmittelevan sitä, että Wikipediassa on virhe. Ajatellaanpa siis vielä Wikipedian keskeistä ominaisuutta: kuka tahansa voi päivittää Wikipedian sisältöjä – jopa ilman kirjautumista. Kuka tahansa on yleensä juuri se ilmaisu, joka luo epäluottamusta Wikipedian sisältöjä kohtaan. Mutta entä jos se kuka tahansa olisitkin juuri sinä, ja voisit myös lisätä päivitykseksi tueksi tuoretta tutkimustietoa?

Jos siis huomaat Wikipediassa virheen, korjaa se! 

Jos siis huomaat Wikipediassa virheen, korjaa se! Tutkijalla jos kenellä on ammattitaitoa etsiä sopiva lähde tietonsa tueksi. Lähteiden lisääminen auttaa myös jokaista Wikipedian käyttäjää ja sinne eksyvää opiskelijaa: sen sijaan, että lähtisi hakemaan määritelmää Wikipediasta, voi sen kautta etsiytyä keskeisimpien lähteiden äärelle.

On hyvä muistaa, että Wikipedian päivittäminen on moninaista: muokkauksien skaala venyy kielioppivirheen korjaamisesta puuttuvan käsitteen lisäämiseen. Esimerkiksi Helsingin yliopistolla vuonna 2014 järjestämässämme tutkijoiden Wikipedia-työpajassa geologi Jussi Heinonen tarttui toimeen ja loi suomenkieliseen Wikipediaan kokonaan uuden artikkelin tutkimuskentälleen kuuluvasta laakiobasalttimuodostumista. Toisaalta valtaosa muokkausta on hyvin pieniä, esimerkiksi yhden lauseen lisäyksiä tai kielioppikorjauksia.

Wikipediauran voi aloittaa vaikkapa tarkistamalla, mitä oman alan keskeisistä käsitteistä on kirjoitettu, tai katsomalla löytyisikö Artikkelitoiveet-sivulta jokin sellainen teema, josta osaisi laittaa artikkelin alulle. Sitten onkin jännittävän yhdessä kirjoittamisen aika: vielä tuntemattomat kanssakirjoittajasi saattavat lähteä viemään artikkeliasi aivan uuteen suuntaan!

Wikipedian omat kattavat ohjesivut auttavat alkuun käytäntöjen kanssa.

VTT Salla-Maaria Laaksonen on verkkojulkisuuden tutkija Helsingin yliopistossa. Hän opettaa aktiivisesti myös tiede- ja asiantuntijaviestintää. Tvitter: @jahapaula  


Lisätietoja:

Tutkimus, josta Nokia-esimerkki on: Laaksonen, S-M., & Porttikivi, M. (2014). Constructing local heroes – collaborative narratives of Finnish corporations in Wikipedia. In Fichman, P., & Hara, N. (Eds.). Global Wikipedia: International and Cross-Cultural Issues in Online Collaboration. Scarecrow Press, pp. 119-133.

Nature-lehden tutkimus: Giles, J. (2005). Internet encyclopaedias go head to head. Nature, 438(7070), 900–901. https://doi.org/10.1038/438900a
Helsingin Sanomien selvitys: https://www.hs.fi/tiede/art-2000002692612.html

Wikipedian vinouma: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Systemic_bias
Vinouman seurauksista: Kimmons, R. (2011). Uderstanding Collaboration in Wikipedia. First Monday, 16(12). https://firstmonday.org/article/view/3613/3117

Tilastot Wikipedian sivulatauksista: https://stats.wikimedia.org/EN/Sitemap.htm

Wikipedian periaatteet:
Neutraalius: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Neutraali_n%C3%A4k%C3%B6kulma
Tarkistettavuus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet
Ei uutta tutkimusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Ei_uutta_tutkimusta

Wikipedi-työpaja: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/wikip...
Wikipedian muokkaamisesta: Royal, C., & Kapila, D. (2008). What’s on Wikipedia, and What’s Not . . . ?: Assessing Completeness of Information. Social Science Computer Review, 27(1), 138–148. https://doi.org/10.1177/0894439308321890

Wikipedian artikkelitoiveet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Artikkelitoiveet
Wikipedian ohjesivut: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys