Helsinki-aloite kannustaa tiedeviestintään kaikilla kielillä

10.11.2020

Tutkittu tieto vaikuttaa, edistää yleisön tieteen ymmärrystä, luo pohjaa uusille innovaatioille ja tukee päätöksentekoa silloin, kun tutkimustietoa välitetään ja käytetään eri kielillä.

Monikielisyys turvaa paikallisesti merkityksellisen tutkimuksen elinvoimaisuuden ja edistää tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vastuullisesti tuotetun tutkimustiedon tulee olla tieteellisesti laadukasta ja tutkimuseettisesti kestävää sekä niin kansalaisille kuin päätöksentekijöille saavutettavaa.

Tutkimuksen korkea kansainvälinen tieteellinen laatu, vaikuttavuus ja kilpailukyky ovat tärkeitä tiedepoliittisia tavoitteita. Tieteen kansainvälistyminen on tarkoittanut, että tutkijat käyttävät entistä enemmän englantia tiedeyhteisön sisäisessä viestinnässä tutkimuksen ja tiedejulkaisujen kielenä. Samalla muiden kielten käyttö ja arvostus tiedejulkaisemisessa on kaventunut.

Tarve monikieliselle tiedeviestinnälle on kuitenkin laaja, sillä maailmassa puhutaan yli 6 500 kieltä.

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen tavoite on edistää tutkimustiedon monikielistä ja avointa saatavuutta tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa, turvata monikielisen tiedejulkaisemisen mahdollistavien kansallisten tiedelehtien ja -kustantajien toimintaedellytykset sekä varmistaa, että tutkimuksen arviointi- ja rahoitusjärjestelmät palkitsevat ja kannustavat monikielistä tiedeviestintää.

Monikielinen tiedeviestintä palvelee tiedeyhteisön ja koko yhteiskunnan tarpeita

Tiedepolitiikassa on viime vuosina korostettu kansainvälisyyden lisäksi tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja avoimuuden merkitystä. Tiedeyhteisön odotetaan toimivan entistä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Tutkimustiedon tulee olla laajasti saavutettavaa, edistää yleisön tieteen ymmärrystä, luoda pohjaa uusille innovaatioille sekä tukea päätöksentekoa. Tämä on mahdollista vain, jos tiedeviestintä on monikielistä eli tutkimustietoa välitetään ja käytetään eri kielillä.

Kansainvälinen tiedeyhteisö määrittää tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja sekä tulosten raportointia koskevat tieteelliset ja eettiset standardit, jotka luovat perustan tutkimustiedon luotettavuudelle. Tutkimustiedon vaikuttavuus voi laajimmillaan olla globaalia, mutta se toteutuu eri yhteiskunnissa aina paikallisesti. Tutkimustiedon soveltaminen edellyttää myös paikallisia olosuhteita tuntevan tiedeyhteisön sekä yhteiskunnan eri toimijoiden välistä kriittistä keskustelua ja vuoropuhelua.

Tutkimustiedon vaikuttavuus voi laajimmillaan olla globaalia, mutta se toteutuu eri yhteiskunnissa aina paikallisesti.

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia on osoittanut monikielisen ja monitieteisen tiedeviestinnän merkityksen. Globaali tiedeyhteisö on tuottanut nopeasti valtavan määrän COVID19-tutkimusta, josta valtaosa on julkaistu englanniksi kansainvälisissä tiedelehdissä. Tutkijoilla ja asiantuntijoilla on ollut tärkeä tehtävä välittää uusinta tutkimustietoa kansallisilla ja paikallisilla kielillä päätöksentekijöiden, viranomaisten, ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön.

Kansalliset lehdet ja kustantajat mahdollistavat monikielisen tiedejulkaisemisen   

Kansainvälistä tiedejulkaisemista hallitsevat suuret kaupalliset kustantajat, joista osalla voi olla julkaisutoimintaa englannin lisäksi muillakin maailman valtakielistä. Pienemmillä kielialueilla toimivilla kansallisilla tiedelehtien ja -kirjojen kustantajilla on tärkeä tehtävä julkaista vertaisarvioitua ja tutkimuseettisesti kestävää tutkimustietoa erityisesti paikallisesti merkityksellisistä tutkimuskysymyksistä. Kansalliset tiedekustantajat julkaisevat myös ammatillisia ja yleistajuisia julkaisuja.

Avoimen tieteen tavoitteiden kannalta on elintärkeää turvata kansallisten tiedekustantajien hallittu siirtyminen avoimeen julkaisemiseen.   

Pienillä kielialueilla tiedekustantaminen on harvoin voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Tiedekustantaminen niillä on yleensä yleishyödyllistä toimintaa, joka tukee paikallista tiedeyhteisöä ja monikielistä tiedeviestintää. Tiedelehtien ja -kirjojen kustantaminen kansallisilla kielillä nojaa vahvasti tutkijoiden vapaaehtoistyöhön, ja sitä harjoittavat erityisesti voittoa tavoittelemattomat tieteelliset seurat ja organisaatiot. Kansallista tiedejulkaisemista tuetaan usein myös valtionavustuksin.  

Yksi tärkeimmistä keinoista edistää tieteen avoimuutta on kaikkien vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen avaaminen vastikkeetta vapaasti luettavaksi verkossa. Tällöin pienten kielialueiden tiedekustantajat eivät enää voi ylläpitää julkaisutoimintaa tilaus- tai jäsenmaksuilla. Kansallisten julkaisujen avoimuuden saatavuuden kustannus on pieni verrattuna kansainvälisiin tiedekustantajiin. Avoimen tieteen tavoitteiden kannalta on elintärkeää turvata kansallisten tiedekustantajien hallittu siirtyminen avoimeen julkaisemiseen.   

Monikielistä tiedeviestintää on arvostettava tutkimuksen arvioinnissa ja rahoituksessa

Koska arviointi ja rahoitus ohjaavat ja suuntaavat tutkimusta ja tutkijoiden toimintaa, monikielisen tiedeviestinnän arvo tulee huomioida myös tutkijanuraa ja tutkimusrahoitusta edistävänä ansiona.  Myös kansainväliset vastuullisen arvioinnin julkilausumat – DORA-julistus ja Leidenin tutkimusmetriikkamanifesti – korostavat, että arvioinnissa tulee huomioida myös paikallisesti merkityksellinen tutkimus ja tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle suunnatut julkaisut.

Arvioinnissa tulee huomioida myös paikallisesti merkityksellinen tutkimus ja tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle suunnatut julkaisut.

Vaikka julkaisukielen valinta kohdentaa viestintää kansainväliselle tai paikalliselle yleisölle, tieteellistä laatua tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei voida arvioida pelkästään julkaisukielen perusteella. Eri kielillä julkaistu tutkimus voi olla kansainvälistä ja täyttää korkeatasoisen tieteen kriteerit. Arvioinnissa on myös huomioitava, että asiantuntijoiden ja aineistojen valinta voi asettaa tarkastelun kohteena olevat tieteenalat, organisaatiot, hankkeet tai tutkijat julkaisukielen perusteella eriarvoiseen asemaan. 

Kansainväliset julkaisu- ja viittaustietokannat – Web of Science ja Scopus – mahdollistavat tieteellisen julkaisutoiminnan mittaamisen lähinnä englanninkielisten lehtiartikkelien perusteella. Näiden bibliometristen aineistojen käyttö rajaa muilla kielillä julkaistut tutkimukset arvioinnin ulkopuolelle, eikä näin ollen huomioi täysipainoisesti kaikkien tieteenalojen julkaisutoimintaa. yös asiantuntija-arvioijien kielitaito voi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan arvostaa eri kielillä julkaistua korkeatasoista tutkimusta esimerkiksi yliopistojen tutkimuksen arvioinneissa tai rekrytoinnissa.     

Helsinki-aloitteen suositukset monikielisen tiedeviestinnän edistämiseksi

Tiedepolitiikan sekä tutkimuksen arvioinnin ja rahoituksen tulee tasapainottaa suhdetta kansainvälisesti laadukkaan sekä paikallisesti merkityksellisen tutkimuksen välillä. Nämä ovat toisiaan täydentäviä tutkimuksen laadun ulottuvuuksia. Tasapainoinen monikielisyys tarkoittaa, että tutkimustoiminnan kaikki viestinnälliset tarpeet otetaan huomioon – myös  näiden tarpeiden vaatimilla kielillä.

Tieteellisen viestinnän monikielisyyden Helsinki-aloitteen allekirjoittajat kannattavat, että päätöksentekijät, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kirjastot ja tutkijat noudattavat seuraavia suosituksia:

1. Tue tutkimustulosten levittämistä, jotta yhteiskunta hyötyy niistä täysipainoisesti.

  • Varmista, että tutkijan ansioihin luetaan tutkimustulosten levittäminen tutkimusyhteisöä laajemmalle yleisölle ja vuorovaikutus perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa.
  • Varmista, että yhtäläinen pääsy tutkimustietoon on tarjolla useilla kielillä.

2. Huolehdi kansallisista infrastruktuureista, jotka mahdollistavat paikallisesti tärkeän tutkimuksen julkaisemisen.

  • Varmista, että voittoa tavoittelemattomat tiedelehdet ja tieteelliset kustantajat saavat tarpeeksi resursseja ja tukea, jotta laadun varmentamisessa ja tutkimusintegriteetissä voidaan pitää yllä korkeita standardeja.
  • Varmista, että kansalliset tiedelehdet ja tieteelliset kustantajat voivat siirtyä hallitusti ja turvallisesti avoimeen julkaisemiseen.

3. Edistä kielten moninaisuutta tutkimuksen arvioinnissa, arvostamisessa ja rahoittamisessa.

  • Varmista, että asiantuntija-arvioinnissa arvostetaan laadukasta tutkimusta, olipa julkaisukieli tai -kanava mikä tahansa.
  • Varmista, että metriikkaan perustuvissa arviointijärjestelmissä huomioidaan riittävällä tavalla kaikilla kielillä julkaistut artikkelit ja monografiat.

Tieteellisen viestinnän monikielisyyden Helsinki-aloitteen käynnistivät huhtikuussa 2019 Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Universities Norway (UHR) ja COST-toimi "European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities" (ENRESSH). Myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry on allekirjoittanut Helsinki-aloitteen.

Organisaatiot ja yksityishenkilöt voivat allekirjoittaa aloitteen osoitteessa www.helsinki-initiative.org.

Janne Pölönen on julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Tieteellisten seurain valtuuskunnassa.


Lisätietoja:

Kulczycki, E., Guns, R., Pölönen J., Engels, T., Rozkosz, E. & Zuccala, A., Bruun, K., Eskola, O., Starčič, A.I., Petr, M. & Sivertsen, G. (2020). Multilingual Publishing in the Social Sciences and Humanities: A Seven-Country European Study. Journal of the Association for Information Science and Technology: https://doi.org/10.1002/asi.24336.
Kulczycki, E., Mustajoki, H., Pölönen, J & Roeggen, V. (2019). Polyglots need protection. Research Europe: https://www.researchresearch.com/news/article/?articleId=1381733.
Sivertsen, G. (2018). Balanced multilingualism in science. BiD: textos universitaris de biblioteconomia i documentació: http://dx.doi.org/10.1344/BiD2018.40.25.