Tutkittua tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi

Tiede ja sen tekijät vaikuttavat monin eri tavoin myös tiedekampuksien ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Ensinnäkin opetustyössä tutkijat vaikuttavat uusien osaavien asiantuntijoiden kouluttamiseen yhteiskunnan eri sektoreille. Laadukkaan tutkimuksen ja tutkimustulosten sekä kansainvälisen yhteistyön kautta tutkijat vaikuttavat tieteen edistymiseen ja siten myös muokkaavat maailmankuvaamme ja käsitystämme asioista ja niiden merkityksestä. Tutkimustieto auttaa meitä myös tekemään fiksumpia valintoja arjessamme. Pitkäjänteinen tutkimustyö, tieteen läpimurrot ja uudet keksinnöt luovat toimintaedellytyksiä myös elinkeinoelämällemme. 

Edellä mainittujen, jopa itsestään selviltä tuntuvien vaikutusten lisäksi tutkijoilta odotetaan yhä enemmän vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa sekä tutkimustulosten vaikuttavuuden edistämistä. Näihin vaikuttavuusodotuksiin voi vastata muun muassa tiedeviestinnän keinoin. Asiantuntijakolumnien, blogien ja muiden tutkimusta popularisoivien julkaisujen sekä erilaisten julkisten esiintymisten kautta voi esitellä yleisölle uusimpia tutkimustuloksia, avata tutkijan työn arkea, tarjota uusia näkökulmia ja ottaa kantaa asioihin sekä tarvittaessa myös ravistella luutuneita käsityksiä.    

Tiede auttaa ratkomaan viheliäisiä haasteita

Tieteellä on vaikuttavuutta myös yhteiskunnallisen päätöksenteon, tiedolla johtamisen sekä toimintakäytäntöjen kehittämisen tukena. Tieteen rooli korostuu, kun ratkaistavat asiat ovat laajoja ja hankalia. Päätöksenteossa törmätään usein monimutkaisiin haasteisiin, joiden ratkaisemisessa tarvitaan laadukasta ja monipuolista tutkimustietoa.

Tieteen rooli korostuu, kun ratkaistavat asiat ovat laajoja ja hankalia.

Yhteiskunnallinen päätöksenteko on monimutkainen ilmiö, johon sisältyy erilaisia näkemyksiä, arvoja ja faktoja. Päätöksentekijän on otettava huomioon myös monia muita tekijöitä arvovalintansa pohjaksi, mutta erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisumallien tuominen esille on tärkeää, jotta päätösten tietopohja olisi mahdollisimman kattavaa, hyvin perusteltua ja näyttöön pohjautuvaa.

Päätöksentekoa tukevaa tutkimusta tehdään esimerkiksi strategisen tutkimuksen ohjelmissa sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeissa. Strategisen tutkimuksen 3–6-vuotisissa ohjelmissa etsitään ratkaisuja laajoihin ja monitieteistä otetta vaativiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lyhytkestoisemmissa VN TEAS -hankkeissa puolestaan tuotetaan tietoa ja näkökulmia valtioneuvoston määrittelemiin tietotarpeisiin, jotka voivat olla hyvinkin kiireisiä. Molemmissa korostetaan jatkuvaa yhteistyötä tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä.

Strategisen tutkimuksen ohjelmissa on tutkittu muun muassa muuttuvia hallinnan tapoja, tulevaisuuden osaamista ja työelämää, syrjäytymisen ehkäisemiskeinoja sekä kestävää kasvua ja sopeutumista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeissa on selvitetty esimerkiksi avoimen datan hyödyntämistä julkishallinnossa, uusiutuvan energian ja kiertotalouden mahdollisuuksia, työllisyyden vahvistamisen keinoja sekä maamme kyberturvallisuuden tilaa ja tulevaisuutta.

Luottamus, ajoitus ja tiivis vuoropuhelu tärkeitä

Tehokkaan päätöksenteon ja laadukkaan lainvalmistelun lisäksi avoimesti saatavilla olevan tutkimustiedon avulla voidaan edistää yhteiskunnallista keskustelua tärkeistä aiheista, lisätä tiedontuottajien ja eri sidosryhmien yhteistyötä sekä varmistaa ja ylläpitää kansalaisten luottamusta päätöksentekoa kohtaan.

Tutkittua tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, ja se on myös aiempaa helpommin saatavilla. Jotta valtavasta tietomassasta saadaan oleellisin tieto käyttöön, on tiedontuottajien kyettävä varmistamaan tutkitun tiedon laatu, kokoamaan tieto yhteen ja kiteyttämään oleellisin tieto niiden saataville, jotka sitä tarvitsevat.

Luottamus on tärkein tekijä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Ilman molemminpuolista luottamusta ei synny toimivaa vuorovaikutusta. Myös ajoitus on olennainen asia, sillä tieto pitäisi usein saada käyttöön jo mahdollisimman varhaisessa politiikkasyklin vaiheessa.

Myös yhteistyömuotojen on oltava toimivia. Tutkitun tiedon hyödyntämisen takaamiseksi tutkijoiden ja päätöksentekijöiden on syytä toimia tiiviissä yhteistyössä alustavista politiikkatoimia koskevista keskusteluista aina valittujen toimien jälkikäteisarviointiin saakka. Tutkijat voivat tuoda panoksensa esille muun muassa raporttien, policy briefien tai epämuodollisten keskustelujen kautta. Tieto kannattaa tarjota ytimekkäässä ja visuaalisesti kiinnostavassa muodossa, jotta tiedon hyödyntäjä saa pääviestit nopeasti selville.

Risto Alatarvas on erityisasiantuntija valtioneuvoston kansliassa.

_{Lisätietoja:}

_{Höijer, Laura (2017). Päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa, ei vaihtoehtoisia faktoja. Ympäristöministeriön Ynnä Muuta -blogi 14.3.2017. https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ynna_Muuta_blogi/Paatoksenteon_tueksi_luotettavaa_tietoa_(42425) 
Muhonen, Reetta & Puuska, Hanna-Mari (toim.) (2014). Tutkimuksen kansallinen tehtävä. Tampere: Vastapaino.
Mustajoki, Arto (2005). Tutkimuksen vaikuttavuus: mitä se on ja voidaanko sitä mitata? Tieteessä tapahtuu 6/2005: 33–37. http://journal.fi/tt/article/view/58648/20227
Seppälä, Matti (2016). Mielipidekirjoittelu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tieteessä tapahtuu 2/2016: 70–75. http://journal.fi/tt/article/view/55957/18449
Strategisen tutkimuksen rahoitus: http://www.aka.fi/stn
Suomen Akatemia (2016). Tieteen tila 2016. http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/tieteen-tila/
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: http://tietokayttoon.fi
Väliverronen, Esa (2016). Julkinen tiede. Tampere: Vastapaino.}