Sosiaalinen media on tutkijalle rikas tutkimuskenttä, jolla hän liikkuu myös itse. Tähän kirjoitukseen on koottu sosiaaliseen mediaan liittyviä Vastuullisen tieteen artikkeleja – poimi vinkit mukaasi!
”Sosiaaliselle medialle eli somelle on useita määritelmiä, mutta niillä on sama ydin. Sosiaalista mediaa voi käyttää tutkimuksessa monin eri tavoin. Tutkimusprosessissa se toimii väylänä rekrytoida tutkittavia sekä erilaisina datalähteinä. Somea tutkitaan esimerkiksi havainnointitutkimuksen ja interaktiivisen tutkimuksen keinoin sekä kysely- ja haastattelututkimuksin. Lisäksi somea käytetään tiedeviestinnässä oman alan tutkijoiden kesken ja myös laajemman yleisön suuntaan”, kirjoittaa Marko Ahteensuu.
Kun käyttää sosiaalisen median aineistoja, on mietittävä, kuka omistaa aineiston ja kenellä on siihen tekijänoikeus. Verkossa julkisen ja yksityisen ero hämärtyy helposti, jolloin on harkittava tarkkaan tutkittavien suostumuksen tarvetta. Tietosuoja ja yksityisyydensuoja ovat nekin keskeisiä asioita.
”Tutkijat ovat käsitelleet luottamuksellisia aineistoja ennen digiaikaakin, eivätkä yksityisyyden suojaamisen ongelmat ole verkkoaineistoissa perustavalla tavalla erilaisia esimerkiksi haastatteluaineistoihin verrattuna”, huomauttaa Salla-Maaria Laaksonen. Somedatan erityispiirre on kuitenkin se, että ”vaikka tutkimuksen kohteena olisikin pelkkä teksti, on se helppo yhdistää takaisin alkuperäiseen kirjoittajaan. Yksittäisen twiitin lähettäjä löytyy helposti syöttämällä teksti hakukoneeseen. Lisäksi erilaisia aineistoja yhdistämällä anonymisoitujenkin henkilöiden tunnistaminen voi olla mahdollista”, Laaksonen jatkaa.
Marko Ahteensuu, 23.8.2019: Käytätkö somedataa tutkimuksessasi?
Salla-Maaria Laaksonen, 15.3.2018: Taitavasti eettistä verkkotutkimusta
Molemmissa kirjoituksissa nostetaan esiin näkökulmia, joita on hyvä miettiä, ennen kuin sukeltaa analysoimaan sosiaalisen median aineistoja, sekä tarjotaan välineitä pohdinnan tueksi.
Tutkija somekeskusteluissa
Sosiaalinen media on tutkijalle mahdollisuus verkostoitua ja viestiä tutkimuksestaan. Se mahdollistaa uudella tavalla globaaleihin ja kansallisiin keskusteluihin osallistumisen ja tiedon jakamisen. Maria Ruuska antaa vinkkejä, joilla tutkija voi ryhdistää omaa Twitterin käyttöään.
Maria Ruuska, 15.3.2018: Some tutkijan työpaikkana
Yhteiskunnallista vaikuttamista ja tutkimuksenteosta viestintää on monenlaista, eikä joka paikassa voi olla samaan aikaan. Tutkija voi pohtia osallistumistaan sosiaalisen mediankin keskusteluihin ennakoivan etiikan työkaluilla, joita tarjoaa Arto Mustajoki.
Arto Mustajoki, 8.4.2019: Miten tutkijan tulisi suhtautua yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen
Julkiseen keskusteluun osallistuminen voi olla myös kuormittavaa. ”Miksi siis vaivautua? Olisiko parempi pysytellä akateemisen yhteisön suojissa, jossa tutkimustietoa ja asiantuntemusta sentään arvostetaan”, kysyy Esa Väliverronen, ja vastaa: ”Ikävä kyllä tämä on pahin virhe, jonka tutkijat voivat tehdä. Jos tutkijat ja muut asiantuntijat vetäytyvät keskustelusta, julkisuuden pelikentän valtaavat muut.”
Esa Väliverronen, 15.3.2018: Miksi tutkijan kannattaa osallistua julkiseen keskusteluun
Jos asiantuntijoiden ääni jää häiritsevän palautteen pelon takia kuulumatta, kärsijänä on koko yhteiskunta. ”Tutkijan saamat, asiallisesti perustellut, eriävät mielipiteet tai tieteelliset kiistat eivät ole häiritsevää palautetta. Häiritsevää palaute sen sijaan on, jos se on sisällöltään tai ilmaisultaan loukkaavaa tai uhkaavaa tai aiheuttaa saajalleen kohtuutonta pahaa mieltä ja ahdistusta”, kirjoittavat Annamari Huovinen ja Sikke Leinikki.
Häiritsevä palaute on koko työyhteisön ja työsuojelun asia. Neuvoja häiritsevää palautetta kohdanneelle asiantuntijalle ja hänen esimiehelleen ja työyhteisölleen tarjoaa Häiritsevä palaute -sivusto.
Annamari Huovinen ja Sikke Leinikki, 23.5.2019: Miten kohdata vihapuhetta työssä
Kun liikkuu sosiaalisessa mediassa, on hyvä pitää mielessä, että tutkija on aina tutkija – somessakin. ”Asiantuntijan onkin hyvä muistaa, että aina kun hän puhuu tutkijan äänellä ja arvovallalla, hän toimii osana tiedeyhteisöä, joka on Suomessa sitoutunut noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Samat tieteenteon säännöt, jotka ohjaavat tutkimustyötä, pätevät lehdistötiedotteisiin ja oppikirjoihin tai somemarkkinointiin: älä valehtele, varasta tai vääristele tietoa.”
Vastuullinen tiede -toimitus, 15.3.2018: Viestintä osana hyvää tieteellistä käytäntöä
Tähän koottuja artikkeleita nostetaan esiin pitkin syyskuuta 2020 sosiaalisen median kanavissamme #somejavati-aihetunnisteella. Mikä näkökulma näistä kirjoituksista jää puuttumaan? Kerro meille, mistä haluaisit Vastuullisessa tieteessä lukea.
Kuva: George Pagan III, Unsplash (CC 0)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
