Julkaisusuunnitelma parantaa vaikuttavuutta ja selkiyttää tekijärooleja

Julkisuus ja julkaisujen tekeminen ovat yhä tärkeämpi osa vastuullista tutkimus- ja kehittämishanketta, ja ne lisäävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan läpinäkyvyyttä. 

Tutkijan on jaettava ja viestittävä syntynyttä tietoa, jotta se voidaan hyväksyä tiedeyhteisön sisällä tiedoksi. Julkaiseminen ei kuitenkaan ole pelkästään tutkimuksen ja sen tulosten raportointia tai tiedeyhteisön sisällä tapahtuvaa toimintaa, vaan osa laajempaa tutkimus- ja kehittämistyöstä tiedottamista ja sen näkyväksi tekemistä. Monipuolinen tiedeviestintä nivotaan nykyään osaksi ammattitaitoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Monipuolinen tiedeviestintä nivotaan nykyään osaksi ammattitaitoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Tässä artikkelissa esittelemme Metropolia Ammattikorkeakoulussa kehitetyn fasilitoidun julkaisutyöpajan menetelmän, jonka avulla julkaisemista voidaan toteuttaa vaikuttavasti ja suunnitelmallisesti sekä hyvää tutkimusetiikkaa ja tekijyyden määrittelyä noudattaen.

Julkaisutoiminnan monimuotoisuus ja reunaehdot

Julkaisutoimintaa ohjaa osaltaan sen sisällöistä kiinnostunut lukijakunta. Korkeakoulujen julkaisutoiminta kohdistuu entistä enemmän oman tieteenalan tiedeyhteisön ulkopuoliselle yleisölle. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyön hanketoimijoilla on vastuu julkistaa hankkeiden tulokset mahdollisimman laajasti niin, että ne tavoittavat alan asiantuntijat, päätöksentekijät sekä suuren yleisön. Uusi tieto altistetaan laajalle dialogille ja jopa keskeneräisestä tutkimus- ja kehittämistyöstä viestitään.

Julkaisukanavat ovat niin ikään kehittyneet. Perinteisten kanavien rinnalle ovat tulleet muun muassa erilaiset sähköiset julkaisemisen tavat, kuten blogit, verkkoartikkelit, mutta myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa hyödyntävät kanavat. Julkaisujen levittämiseen oman mausteensa tuo sosiaalinen media.

Aktiivisella julkaisemisella siis levitetään tietoa, keskustellaan tiedosta ja siten kehitetään yhteiskuntaa. Julkaiseminen vaikuttaa myös korkeakoulujen maineeseen, brändiin ja rahoitukseen. Se on vahvasti yhteydessä opettajien ja tutkijoiden urakehitykseen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toteuttamassa Vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksesta -selvityshankkeessa todettiinkin, että yksi olennaisimmista kehitettävistä vaikuttavuustaidoista korkeakoulussa on niiden viestintä osaamisestaan, toiminnastaan sekä vaikuttavuudestaan.

Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen turvin. Hyvä hanke- ja tutkimussuunnitelma sisältää myös julkaisu- ja viestintäsuunnitelman, jota myös suurin osa rahoittajista edellyttää. Hanketoimijoilla on yhteiskunnallinen vastuu viestiä tuloksista ja kehittämistyön vaiheista sekä reagoida muutoksiin.

Tämä kaikki asettaa julkaisijalle haasteita: Miten saada oma tieto esiin valtavan tarjonnan keskeltä? Miten tutkimus- ja kehitystyön tekijänä varmistaa se, että oikea tieto tunnistetaan “mutu”-tiedon keskeltä? Miten löytää oikea kanava, mitä tietoa julkaista ja milloin on tärkeä tulla esiin ”tutkijankammiosta”?

Fasilitoitu julkaisutyöpaja tutkijan ja kehittäjän apuna

Metropolia Ammattikorkeakoulussa on kehitetty fasilitoidun työpajan malli helpottamaan edellä esittämiemme kysymysten äärellä olevia tutkimus- ja kehitystyön tekijöitä. Työpaja toteutetaan heti tutkimus- ja kehityshankkeen alkaessa, joissakin tapauksissa se on järkevää toteuttaa jo rahoituksen hakuvaiheessa. Työpajan päämääränä on tuottaa hankkeelle julkaisusuunnitelma ja mahdollistaa sen toteuttaminen sekä seuranta.

Metropolia Ammattikorkeakoulussa on kehitetty fasilitoidun julkaisutyöpajan malli helpottamaan tutkimus- ja kehitystyön tekijöitä.

Noin kolmen tunnin mittaiseen työpajaan osallistuvat kaikki hankkeen toimijat ja sitä luotsaa ulkopuolinen, julkaisemiseen erikoistunut fasilitaattori. Paja etenee neljässä askeleessa. Kunkin askeleen tavoitteena on vastata eri kysymyksiin ja jokainen askel mahdollistaa seuraavalle askeleelle siirtymisen.  

• Askel 1: Orientaatio – julkaisemisen lähtökohdat. Askeleen tavoitteena on ymmärrys julkaisutoiminnan merkityksestä, mahdollisuuksista ja reunaehdoista.
• Askel 2: Näkökulmien kartoitus. Askeleen tavoitteena on hankkeen sisältöjen kirkastaminen.
• Askel 3: Kohderyhmien määrittely. Askeleen tavoitteena on viestinnän ja julkaisemisen järkevä kohdentaminen.
• Askel 4: Julkaisukanavat ja tekijät. Tämä on yhteen kokoamisen ja päätösten askel, lopputuloksena on konkreettinen toimintasuunnitelma ja sen seurannan työkalut.

Työpaja on kertaluontoinen, mutta tärkeää on, että siinä syntynyttä julkaisusuunnitelmaa päivitetään koko projektin ajan. Hanke on aina kehittyvä prosessi ja matkan varrella saattaa ilmetä tietoa, joka muuttaa suunnitelmia. Joskus myös projektia tekevä ihmisjoukko vaihtuu ja siten suunnitelma vaatii päivittämistä. Hyvä ja vastuullinen tapa seurata suunnitelman toteutumista on käsitellä sitä projektiryhmässä säännöllisesti, jonka lisäksi myös esimerkiksi hankkeen ohjausryhmässä.

Ammattifasilitaattori tukee onnistumista

Julkaisutyöpajassa olennaista on, että työskentelyä ohjaa ulkopuolinen fasilitaattori. Piritta Kantojärvi kuvaa kirjassaan Fasilitointi luo uutta (Talentum, 2012), kuinka fasilitoinnilla tarkoitetaan neutraalia ryhmäprosessin ohjaamista. Fasilitaattori on ryhmästä ja asiasisällöstä ulkopuolinen henkilö, joka avustaa ja sparraa ryhmän työskentelyä valiten siihen sopivat työkalut ja menetelmät auttaen ryhmää hyödyntämään koko kapasiteettiaan. Ryhmäläiset taas ovat sisällön asiantuntijoita, ja he vastaavat fasilitoidussa tilaisuudessa tekemistään päätöksistä ja toimenpiteiden toteutumisesta.

Kantojärven mukaan fasilitaattorin ja ryhmän välinen vuorovaikutus mahdollistaa käsiteltävän aiheen katsomisen sen ulkopuolelta. Fasilitaattori osaa kysyä sellaisia kysymyksiä, joita asian kanssa päivittäin työskentelevä ei huomaa. Ulkopuolinen vetäjä mahdollistaa myös ryhmäläisten täysipainoisen osallistumisen, kun kukaan ei vastaa tilaisuuden vetämisestä.

Työpajan onnistumisen kannalta on olennaista yhtäältä ajatusten vapaa virtaaminen ja toisaalta päätöksenteko. Fasilitaattori vastaa siitä, että nämä molemmat toteutuvat tilaisuuden aikana. Julkaisupajan onnistumisessa on olennaista myös se, että fasilitaattori on sekä fasilitointiosaamisen että viestinnän ja julkaisemisen ammattilainen.

Tekijyyden haasteet

Kokemustemme perusteella työpaja innostaa toimijoita ajattelemaan julkaisemista viestinnän ja vaikuttavuuden välineenä. Sen pohjalta syntyy runko, joka mahdollistaa julkaisujen alulle saattamisen hyvissä ajoin, kohdentaa julkaisuja oikeisiin kanaviin ja jäntevöittää työskentelyä koko hankkeen ajan kohti vaikuttavaa julkaisemista.

Tutkimuseettisestä näkökulmasta se myös selkiyttää tekijyyteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus- ja kehittämistyötä ei tehdä yksin. Hankkeissa on aina joukko ihmisiä, jotka yhä useammin edustavat eri tieteenaloja ja niihin liittyviä sääntöjä ja toimintatapoja sekä usein myös eri organisaatioita. Heillä on erilaista osaamista ja kokemusta julkaisutoiminnasta ja omia käytäntöjä liittyen julkaisujen kirjoittamiseen ja tekijyyteen. Vaikka julkaisun virallisesti tuottaakin hanketta toteuttavat organisaatiot, niiden takana ovat kuitenkin aina hanketoimijat, jolloin kirjoittajuus henkilöityy. Myös hanketoiminnan rahoittava taho vaikuttaa lopputulokseen.

Hankkeen käynnistyessä tehtävä yksityiskohtainen julkaisu- ja viestintäsuunnitelma estää muodostumasta tekijyyteen liittyviä epäselvyyksiä.

Parhaimmillaan hanketoimijoiden monitieteinen ja  -ammatillinen osaaminen edistää julkaisujen ja julkaisukanavien monimuotoisuutta. Julkaisuihin liittyen ongelmia voi kuitenkin aiheuttaa monitieteisessä ryhmässä epäselvyys siitä, mistä tekijyys muodostuu. Tutkimuseettisestä näkökulmasta tekijyyteen liittyy kirjoittajien roolia koskevia kriteereitä, joiden tulisi täyttyä, kun henkilö nimetään julkaisun kirjoittajaksi. Kriteerit liittyvät osallisuuteen tutkimus- ja kehittämishankkeen eri vaiheisiin, vastuuseen julkaisun kirjoittamisessa sekä rooliin hankkeessa. Eri tieteenalojen tekijyyteen liittyvät käytännöt poikkeavat toisistaan jo esimerkiksi siinä, missä järjestyksessä nimet tekijäluettelossa ilmoitetaan.

Hankkeen käynnistyessä tehtävä yksityiskohtainen julkaisu- ja viestintäsuunnitelma estää muodostumasta tekijyyteen liittyviä epäselvyyksiä.  Hyvässä suunnitelmassa sovitaan, missä järjestyksessä ja mitä periaatetta noudattaen nimet tulevat julkaisuihin. TENKin suosituksessa tieteellisten julkaisujen tekijyydestä tuodaan esille, että tekijyyden periaatteista keskusteltaisiin hyvissä ajoin ja sovittaisiin kirjallisesti. Hyvä julkaisu- ja viestintäsuunnitelma estää tekijyydestä syntyviä kiistoja.

Elina Ala-Nikkola on viestintään, fasilitointiin ja TKI-työhön erikoistunut kulttuurituottaja YAMK, joka työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa julkaisutoiminnan koordinaattorina ja on kehittänyt fasilitoidun julkaisutyöpajan menetelmän.

Leena Rekola on TKI-yliopettaja ja tutkija (FT) kliinisen hoitotyön ja ensihoidon osaamisalueella Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee monialaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa niiden elinkaaren eri vaiheissa ja rooleissa ja toimii tutkimusetiikan tukihenkilönä Metropoliassa.

_{Lisätietoja:}

_{Arene ry. 2018. Vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksesta. http://vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi/
Kantojärvi, Piritta. 2012. Fasilitointi luo uutta. Talentum.
Karvonen, Erkki, Kortelainen, Terttu & Saarti Jarmo. 2014. Julkaise tai tuhoudu! Vastapaino.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2018. Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2018 http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_suositus_tekijyys.pdf
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. 2018. Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti. Tiedeviestinnän suositukset. https://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/tiedeviestinnan_suositukset_2018...
Ruth, Anna-Sofia. 2018. Tekijyydestä sopiminen vähentää väärinkäsityksiä. Informaatiotutkimus, 37(1). https://doi.org/10.23978/inf.70167
Väliverronen, Esa. 2015. Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen.  Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):3, 221–231. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126303/valiverronen.pdf?se...}