Eettisesti haastavat tai ennakoimattomat tilanteet ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin jälkeen

Eettisen ennakkoarvioinnin tehtävänä on varmistaa tutkimuksen eettinen toteutus ennen tutkimuksen alkamista. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että eettinen ennakkoarviointi tehdään ennen aineistonkeruun aloittamista. Ennakkoarvioinnin lausuntopyyntöä laatiessaan tutkija pohtii tutkimuksensa eettisiä kysymyksiä ja kirjoittaa tästä aiheesta pohdinnan osana lausuntopyyntöä. Ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa joukko asiantuntijoita keskustelee lausuntopyynnössä esitetystä tutkimuksesta nimenomaan eettisestä näkökulmasta.

Usein toimikunta esittää tutkijalle lisäpyyntöjä tai ehdotuksia, minkä jälkeen tutkimuksen eettiset näkökulmat entisestään hioutuvat. Toisinaan korjattu lausuntopyyntö palautetaan toimikuntakäsittelyyn. Toisinaan taas toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri käyvät kirjaukset läpi, eikä lausuntopyyntöä enää palauteta toimikunnan käsittelyyn. Tässä vaiheessa tutkimussuunnitelman eettisiä näkökulmia on pohdittu ja kehitetty moneen kertaan tutkijan ja eettisen toimikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä, ja suunnitelma on eettisesti vankalla pohjalla.

Joskus kuitenkin käy niin, että tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista huolimatta, tutkimuksen jo käynnistyttyä, jokin tutkimusasetelmassa tai tutkimuksen kontekstissa muuttuu. Tilanteet voivat johtua tutkimussuunnitelman muutoksista tai ne voivat ilmaantua odottamattomasti siitä huolimatta, että tutkimus etenee suunnitelmien mukaan.

Odottamattomilla muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia

Pienet muutokset tutkimuksessa ovat tavallisia, sillä ihmisiä tutkittaessa tilanteisiin vaikuttavat monenlaiset seikat. Keväällä 2020 COVID-19 -pandemia muutti monen tutkijan suunnitelmia. Esimerkiksi oppilaitoksissa aineistojaan keräävät tutkijat joutuivat peruuttamaan tai muuttamaan aineistonkeruusuunnitelmiaan oppilaitosten siirryttyä etäopetukseen. Palvelutaloissa aineistonkeruunsa suorittavat tutkijat eivät enää päässeetkään tutkimuskohteisiinsa ikääntyneeseen väestöön kohdistuvien vierailurajoitusten vuoksi. Aineistonkeruuta ulkomailla suunnitelleet tutkijat eivät voineet matkustaa tutkimuskohteisiinsa.

Keväällä 2020 COVID-19 -pandemia muutti monen tutkijan suunnitelmia.

Pandemian seurauksena haastattelut saatettiin siirtää verkkoon, suunniteltuihin kyselyihin lisättiin pandemia-aikaa koskevia kysymyksiä ja suunniteltujen kyselyiden lisäksi saatettiin tehdä ylimääräinen pandemia-ajan kokemuksia kartoittava erillinen kysely. Tällaiset muutokset ovat olleet varsin yleisiä. Sen lisäksi, että monen tutkijan oli pakko muuttaa suunnitelmia olosuhteiden vuoksi, on myös ymmärrettävää, että esimerkiksi moni yhteiskunta- tai käyttäytymistieteiden tutkija halusi hyödyntää poikkeuksellisia olosuhteita ihmisen toimintaan ja toimintaympäristöön kohdistuvassa tutkimuksessaan.

Kun tutkimusasetelma muuttuu, eettinen ennakkoarviointi saattaa vaatia päivitystä

Vaikka tutkimusasetelman muutoksista ei välttämättä seuraa eettisiä kysymyksiä, toisinaan niistä voi kuitenkin seurata uusia kysymyksiä tai jo tunnistetut eettiset näkökulmat muuttavat muotoaan. Esimerkiksi uuden kyselyn lisääminen suunnitelmiin voi kuormittaa tutkittavia, tai jo suunniteltuun kyselyyn lisätyt uudet kysymykset voivat olla arkaluontoisia tai tutkittavaa henkisesti kuormittavia.

Mikäli tutkimus on saanut lausunnon ihmistieteiden eettisestä ennakkoarviointitoimikunnasta, tutkijan on hyvä olla toimikuntaan yhteydessä ja varmistaa, kattaako saatu lausunto tutkimuksen myös sen muuttuneessa asetelmassa. Toimikunnilla saattaa olla erilaisia paikallisia käytäntöjä. Toimikunta saattaa pyytää tutkijaa toimittamaan päivitetyn tutkimussuunnitelman, jotta sillä on tieto ajantasaisesta suunnitelmasta, johon lausunto liittyy. Toimikunta voi näin myös arvioida, onko tarvetta uudelle toimikuntakäsittelylle. Näin voi olla, mikäli päivitetty tutkimussuunnitelma poikkeaa alkuperäisestä niin paljon, että sen voidaan katsoa muodostavan uuden tutkimuksen.

Koska eettisessä ennakkoarvioinnissa tarkastellaan tutkimuksen eettisiä kysymyksiä kokonaisuudessaan, on syytä olla yhteydessä eettiseen toimikuntaan, vaikka muutokset eivät nostaisi esille TENK:n määrittelemien ennakkoarvioinnin lausuntopyyntöperusteiden (https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf) kannalta merkittäviä eettisiä kysymyksiä. Toimikuntien sihteerit neuvovat tutkijoita siinä, tarvitaanko päivitetty tutkimussuunnitelma ja onko se syytä ottaa toimikuntakäsittelyyn uutena tutkimuksena.

Pääsääntöisesti suunnitelmat tehdään sillä periaatteella, että tutkimus kuvataan niissä toteutetulla tavalla, eivätkä toimikunnat yleensä lähtökohtaisesti käsittele muutoshakemuksia. Samalla on kuitenkin tunnistettava se tosiasia, että tutkimustilanteet, -kontekstit ja -kohteet voivat muuttua ja sen seurauksena suunnitelmia on päivitettävä.

Eettinen analyysi auttaa tilanteen arvioinnissa ja ratkaisemisessa

Tutkimuseettinen ennakointi on osa tutkijan ammattitaitoa. Vaikka kaikkia eettisesti haastavia tilanteita ei hyvästä suunnittelusta ja ennakkoarvioinnista huolimatta voida aina ennustaa, antaa hyvä suunnittelu välineet reagoida myös ennakoimattomaan. Kun tutkimus on suunniteltu hyvin, on yleensä pohdittu monipuolisesti sitä, keihin ja millä tavalla tutkimuksen tekeminen tai sen tulokset vaikuttavat, eikä jonkin olosuhteen muuttuminen tuo mukanaan aivan uusia kysymyksiä, joita tutkija ei olisi joltain kantilta jo pohtinut.

Jos näin kuitenkin käy ja tilanne kentällä yllättää, ajattelun avuksi voi ottaa eettisen analyysin. Se on väline eettiselle päätöksenteolle ja auttaa jäsentämään, mikä on eettisestä näkökulmasta keskeistä. Eettisessä analyysissä tunnistetaan ensin, miksi jokin tilanne on eettisesti haastava tai ongelmallinen. Tilanteiden tunnistaminen edellyttää eettistä herkkyyttä, jota on mahdollista harjaannuttaa. Kaikki haasteet eivät ole luonteeltaan ensisijaisesti eettisiä, vaan ne voivat olla esimerkiksi menetelmällisiä. Tosin tällaisiin kysymyksiin saattaa lisäksi kietoutua eettisiä kysymyksiä. Eettisestä analyysistä voi lukea lisää Henriikka Mustajoen ja Arto Mustajoen kirjoista Tutkijan arkipäivän etiikka (2007) ja A New Approach to Research Ethics. Using guided dialogue to strengthen research communities (2017).

Eettisessä analyysissä tunnistetaan keskeinen ongelma, tilanteen osalliset sekä vastuut ja velvollisuudet.

Keskeisen eettisen haasteen tunnistamisen jälkeen voidaan määritellä osalliset eli kaikki ne osapuolet, joihin tutkimuseettinen kysymys ja sen ratkaisu vaikuttavat joko suoraan tai epäsuorasti. Tutkimuskontekstiin on esimerkiksi voinut ilmaantua toimijoita, joiden läsnäoloa ei alkuperäisessä suunnitelmassa ole voitu ottaa huomioon, ja tutkimuksen toteutuksesta saattaa olla seurauksia myös tälle toimijaryhmälle.

Eettiset ohjeistukset kuten TENK:n HTK-ohje ja ihmistieteiden ennakkoarviointiohje sekä ALLEAn eurooppalainen Code of Conduct antavat tutkijalle ohjenuoran. Tilanteeseen voi myös liittyä juridisia näkökulmia tai muita esimerkiksi ammattieettisiä ohjeistuksia, jotka auttavat tunnistamaan osallisten oikeudet ja velvollisuudet. Ohjeistukset voivat auttaa tunnistamaan asioita, joita on syytä priorisoida silloin, kun tilanteeseen liittyy moraalinen dilemma eikä kaikkia eettisiä periaatteita voida toteuttaa yhtä aikaa kaikkien toimijoiden osalta.

Kun eettistä haastetta on tarkasteltu näiden kolmen näkökulman eli eettisen ongelman ytimen, toimijoiden sekä vastuiden ja velvollisuuksien kautta, on haasteesta muodostunut yleensä melko kattava ymmärrys ja päätöksentekoon on jo hyvät edellytykset. Eettinen analyysi on oiva ajattelun työväline silloin kun eettiselle kysymykselle ei ole valmista ratkaisua, vaan ratkaisun löytäminen edellyttää useiden eri tekijöiden tunnistamista ja punnitsemista. Näin on usein silloin, kun tutkijan eteen ilmaantuu ennakoimaton eettinen haaste.

Lisäksi kannattaa muistaa kollegiaalinen tuki. Vertaistuki auttaa hankalien kysymysten pohdinnassa. Eettinen päätöksenteko paranee, kun pohtijoita ja näkökulmia on useampia.

Tutkijan muistilista tutkimuksen muutosten varalta:

• Suunnittele tutkimuksen eettiset näkökulmat huolella. Näin yllätyksiä tulee vähemmän, ja kun niitä tulee, olet paremmin varautunut käsittelemään niitä.
• Mikäli tutkimuksesi on ennakkoarvioitu, selvitä tarve olla yhteydessä ihmistieteiden eettiseen ennakkoarviointitoimikuntaan. Selvitä myös mahdollinen uuden lausunnon tarve, mikäli tutkimus on olennaisesti muuttunut.
• Kun tilanteet yllättävät, palauta mieleen tutkimuksen eettiset periaatteet (https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf).
• Tee eettinen analyysi.
• Keskustele eettisestä haasteesta tutkimusyhteisön muiden jäsenten kanssa ja kysy neuvoa kollegoiltasi.

Erika Löfström on kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsen.

_{Lisätietoja:}

_{Clarkeburn, H. & Mustajoki, A. (2007). Tutkijan arkipäivän etiikka. Tampere: Vastapaino.}

_{Mustajoki, H. & Mustajoki, A. (2017). A New Approach to Research Ethics. Using guided dialogue to strengthen research communities. Routledge.}

_{Sadler, T. D. (2004). Moral sensitivity and its contribution to the resolution of socio-scientific issues. Journal of Moral Education, 33, 339–358.}

_{Weaver, K. (2007). Ethical sensitivity: State of knowledge and needs for further research. Nursing Ethics, 14, 141–155.}