Plan S – Herttaässä vai patakakkonen?

19.12.2019

Plan S on linjaus, jonka tavoitteena on saada tutkimusjulkaisut avoimesti saataville välittömästi julkaisuhetkellä.

Plan S on eräiden merkittävien eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymän (cOAlition S) laatima linjaus, jonka tavoite on saattaa heidän rahoituksellaan tehtyjen tutkimusten julkaisut avoimesti saataville välittömästi julkaisuhetkellä. Avoin saatavuus ei tarkoita ainoastaan tutkimusjulkaisujen vapaata lukemista vaan myös niiden jatkokäyttöä tiettyjen lisenssien määrittämissä rajoissa. Suomessa linjauksen on allekirjoittanut Suomen Akatemia.

Plan S -linjaus syntyi tilanteessa, jossa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kehittäminen oli jo pitkään ollut yksi keskeisiä tiedepoliittisia tavoitteita, mutta edistyminen oli hidasta. Linjauksen julkaiseminen voidaankin tulkita reaktioksi tutkimusrahoittajien turhautumiseen avoimen julkaisemisen verkkaiseen kehitykseen.

Yleisten avoimeen tieteeseen ja julkaisemiseen liittyvien tieteenfilosofisten tai tiedepoliittisten tavoitteiden lisäksi rahoittajien intresseissä oli ja on, että mahdolliset julkaisemiskulut, kuten artikkelinkäsittelymaksut, pysyisivät maltillisina eli heidän rahansa eivät valuisi kohtuuttomasti kolmansille osapuolille. Tässä asiassa suunta on ollut täysin päinvastainen

Linjauksen ensimmäinen versio julkaistiin syyskuussa 2018. Se herätti heti vilkkaan keskustelun. Saadun palautteen perusteella muokattiin uusi versio, joka julkaistiin toukokuussa 2019. Versio sisältää muun muassa tarkennuksia kriteereihin ja pidennyksiä aikatauluihin. Uutta versiota kiiteltiin siitä, että palaute oli huomioitu useissa kohdissa, mutta keskustelu jatkuu edelleen.

Verrattuna suomalaisen tiedeyhteisön laatimaan Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaukseen Plan S:n vaatimukset avoimuudelle ovat vaativammat.

Plan S -julistuksen vaatimukset koskevat tällä hetkellä vain journaaleissa julkaistavia tutkimusartikkeleita, mutta ne on tarkoitus ulottaa myöhemmin koskemaan myös kokoomateoksia ja monografioita.

Plan S -julistuksen vaatimukset koskevat tällä hetkellä vain journaaleissa julkaistavia tutkimusartikkeleita, mutta ne on tarkoitus ulottaa myöhemmin koskemaan myös kokoomateoksia ja monografioita. Näin julkaisukanavien erilaisuus on siis alustavasti huomioitu erottamalla niitä koskevat linjaukset toisistaan. Sitä pidetään usein hyvänä ratkaisuna, mutta valinta saattaa yhtä hyvin herättää huolta monografioiden kirjoittajien ja niiden kustantajien piirissä: tunnustetaanko monografioiden ja kokoomateosten arvo vai kohdellaanko niitä yksittäisiä journaaliartikkeleita vähäisempänä julkaisumuotona?

Keskustelu jatkuu ja sen osapuolia ovat linjauksen laatineiden rahoittajien lisäksi ainakin muut tutkimusrahoittajat, tutkijat, tutkimusinstituutiot, niiden erilaiset yhteenliittymät ja järjestöt, tiedekustantajat ja jossain mielessä myös eri maiden kansalaiset.

Tiedekustantajat jakautuvat edelleen merkitsevällä tavalla kahteen perusryhmään: toisessa ovat suuret kansainväliset voittoa tavoittelevat kustannusyhtiöt ja toisessa aatteelliset vaihtelevilla, mutta edellisiin verrattuna hyvin pienillä resursseilla toimivat kustantajat, kuten esimerkiksi tieteelliset seurat ja tutkimuskirjallisuuteen erikoistuneet pienet kansalliset kustantamot. Koska eri osapuolilla on toisistaan eroavia intressejä, ei ole yllättävää, että keskustelussa tapaa erimielisyyksiä.

Linjausta koskevan keskustelun erottaminen yleisestä avoimesta julkaisemisesta käytävästä keskustelusta on mahdotonta. Vaikka julistukseen liittyy joitakin erityispiirteitä, joihin pyrin alla keskittymään, keskustelu vähintäänkin sivuaa keskustelua avoimen julkaisemisen yleisistä hyödyistä, haasteista ja tavoitteista.

Rahoittajat

Toistaiseksi suomalaisista tutkimusrahoittajista vain Suomen Akatemia on allekirjoittanut julistuksen. Allekirjoittajia ei ole maailmanlaajuisestikaan vielä kovin montaa. Vaikka joukossa on merkittäviä rahoittajia, tätä kirjoitettaessa allekirjoittaneita rahoittajia on yhteensä vain kaksikymmentäneljä. Se on vielä hyvin pieni joukko eri maissa ja kansainvälisesti toimivia rahoittajia.

Vaikka allekirjoittajia on vähän, julistukselle ovat antaneet julkisesti tukea myös useampi merkittävä rahoittaja Euroopan ulkopuoleltakin, kuten Yhdysvalloista, Intiasta ja Japanista sekä Kiinasta moni johtava kirjasto. Kuitenkin yksi alkuperäisistä allekirjoittajista, Ruotsin Riksbankens Jubileumsfond, on vetänyt allekirjoituksensa pois Plan S:stä ja eronnut cOalition S:stä. Riksbankens Jubileumsfond on Ruotsin suurimpia humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoittajia ja toteaa lausunnossaan muun muassa, että hankkeen aikataulu on liian nopea ja kriteerit liian joustamattomia humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille. Säätiö ilmoittaa kuitenkin tukevansa Plan S:n tavoitteita.

Toistaiseksi julistuksen vaikutusvalta ei siis yllä kuin pieneen osaan tutkimuksesta. 

Toistaiseksi julistuksen vaikutusvalta ei siis yllä kuin pieneen osaan tutkimuksesta. Kuluvana vuonna julkaistun selvityksen mukaan Web of Sciencessa vuonna 2017 indeksoiduista artikkeleista vain 6,4 prosenttia olisi ollut Plan S:n allekirjoittaneiden rahoittajien rahoittamaa.

Sama selvitys paljastaa eroja eri tutkimusalojen välillä sekä Plan S:n kanssa yhteensopivien julkaisujen välillä että siinä, kuinka suuri osuus artikkeleista on cOAlition S:n jäsenten rahoittamaa. Esimerkiksi mikrobiologian julkaisuista 11 prosenttia kuuluu Plan S:n allekirjoittajien rahoittamaan tutkimukseen ja 50 prosenttia julkaisuista oli julkaistu kanavissa, jotka sopivat yhteen Plan S:n tavoitteiden kanssa. Humanistisilla aloilla molemmat prosentit ovat alhaiset: hieman yli kaksi prosenttia tutkimuksista oli Plan S:n allekirjoittajien rahoittamaa ja julkaisuista 3–4 prosenttia oli  julkaistu Plan S:n kanssa yhteensopivissa kanavissa. Tutkimusaloista matematiikka kohtaa suurimmat haasteet: muihin aloihin verrattuna sen tutkimuksista suuri osa on cOAliltion S:n rahoittamaa, mutta vain pieni osa nykyisistä julkaisuista tai käytetyistä julkaisukanavista käy yksiin vaatimusten kanssa

Suomen näkökulmasta on huomattava, että maissa, joissa keskeinen kansallinen tutkimusrahoittaja on allekirjoittanut julistuksen, paineet Plan S -yhteensopivien julkaisukanavien käyttämiseen nousevat muita maita enemmän. Yllä mainitussa selvityksessä arvioitiin, että noin 40 prosenttia suomalaisista tutkimusjulkaisuista kuuluisi Plan S:n vaikutuspiiriin, mikä olisi merkittävä nousu kriteerit täyttävissä julkaisumäärissä. Plan S -yhteensopivissa kanavissa julkaistujen artikkeleiden viittausmäärät ovat kaikilla tarkastelluilla aloilla korkeampia kuin muissa kanavissa julkaistujen.

Tekniset vaatimukset

Plan S:n tekniset, osin teknologiset, vaatimukset hyväksyttäville avoimille julkaisukanaville ovat herättäneet huolta erityisesti tieteellisiä journaaleja julkaisevien tieteellisten seurojen joukossa. Vaatimukset ovat nimittäin melko tiukat, ja seuroilla voi olla pula sekä taloudellisista että muista resursseista, joita teknisten vaatimusten täyttäminen vaatii. Pelätään, että vaatimukset ohjaavat itsenäisesti julkaisevia seuroja suurten kustantamoiden talleihin, mikä johtaa ainakin osittaiseen itsenäisyyden heikkenemiseen ja taloudellisen ja muun vallan keskittymiseen entistä enemmän suurille voittoa tavoitteleville kustantamoille.

Suomessa kotimaisilla kielillä julkaistavilla tieteellisillä lehdillä ei yleensä edes ole mahdollisuutta siirtyä kansainvälisten kustantamoiden tuoteperheeseen, sillä isot kustantamot eivät tartu kovin helpolla pienten kielialueiden julkaisuihin. Näin ollen Suomessa voidaan tuntea huolta jopa lehden olemassaolon puolesta.

Pelätään, että vaatimukset ohjaavat itsenäisesti julkaisevia seuroja suurten kustantamoiden talleihin.

Plan S vaatii, että julkaisukanava on rekisteröity DOAJ-hakemistossa. Siksi vaatimuksiin kulkeutuu sellaisia seikkoja, joita itse julistuksessa ei mainita. DOAJ esimerkiksi hyväksyy listalleen ainoastaan kokonaan avoimia lehtiä, eli sellaisia julkaisukanavia, joiden kaikki materiaali, ei vain vertaisarvioidut artikkelit, julkaistaan välittömästi avoimena. Tämän nähdään uhkaavan seuroja ja niiden lehtiä, jotka seuran jäsenet saavat jäsenetuna. Pelko on, että tilausten lisäksi myös merkittävä osa jäsenistä kaikkoaa lehden avautuessa kokonaan, koska osa jäsenistä maksaa jäsenmaksun nimenomaan julkaisun vuoksi. Sallimalla vertaisarvioitujen käsikirjoituksen hyväksytyn version rinnakkaistalletuksen Plan S:n kriteereiden mukaiseen julkaisuarkistoon nämä ongelmat voidaan kiertää.

Tutkijoiden näkemykset

Tutkijat ovat suhtautuneet Plan S:ään eri tavoin. Osa on toivottanut sen riemuiten tervetulleeksi, osa suhtautuu siihen epäillen ja arvioi, että julistus menee liian pitkälle ja liian nopeasti sekä aiheuttaa riskejä niin tutkijoille henkilökohtaisesti kuin tieteelle yleisesti. Syitä riemuun ja epäilyyn on useita. Mainitsen kaksi keskeistä huolenaihetta.

Syitä sekä riemuun että epäilyyn on useita.

Yksi huolenaihe on vaatimusten vaikutus nuorten tutkijoiden urakehitykseen. Pelko on, että avoimen julkaisemisen vaatimus Plan S pakottaa heidät julkaisemaa kanavissa, jotka eivät ole korkealle arvostettuja, ja näin heidän julkaisuluettelonsa ei pärjäisi niiden tutkijoiden julkaisuluetteloiden kanssa, jotka koostuvat alan julkaisuhierarkiassa korkealla sijaitsevissa kanavissa julkaistuista artikkeleista. Pelko johtuu siitä, että arvostetuimmat journaalit eivät aina ole avoimia tai avoin julkaiseminen niissä on artikkelinkäsittelymaksujen vuoksi liian kallista nuorille tutkijoille. Osa tutkijoista on myös arvostellut sitä, että he eivät ylipäänsä voi valita vapaasti haluamaansa julkaisukanavaa.

Toinen samaan asiaan liittyvä tutkijoiden keskuudessa huolta herättänyt mahdollinen kehityskulku on, että julkaisujen avoimuus tulee perustumaan nimenomaan artikkelinkäsittelymaksuihin, jotka ovat nuorten tutkijoiden lisäksi liian suuria köyhissä valtioissa toimiville tutkijoille. Rahoittajien suunnitelmat lisätä tutkimusrahoitukseen osuus, jolla maksetaan julkaisemisesta, on mahdollinen helpotus lähinnä niille tutkijoille, jotka toimivat näiden rahoittajien alueelle eli käytännössä maailman varakkaimmissa valtioissa.

Yksi ratkaisu tähän on julkaisumaksujen porrastaminen tai jopa niistä kokonaan vapauttaminen julkaistavien artikkelien kirjoittajien taustojen perusteella. Tällaisia ratkaisuja on jo käytössä, mutta on epävarmaa, kuinka laajalle käytäntö voi levitä.

Huolenaihe koskettaa julistuksen allekirjoittaneiden rahoittajien omia intressejä siten, että heidän tavoitteensa on pitää artikkelinkäsittelymaksut kohtuullisina ja estää niin sanottu hybridimalli, jossa journaali kerää sekä tilausmaksun että artikkelin kirjoittajalta tai hänen rahoittajaltaan artikkelinkäsittelymaksun hintana avoimuudesta. Mallin on tästä huolimatta pelätty ohjaavan siihen, että maksut nousevat ja ne lankeavat tutkimusartikkeleiden kirjottajien huoleksi.

Lupa soveltaa?

Plan S:n implementaatioryhmä on korostanut eri tilaisuuksissa, että kaikki julistuksen allekirjoittajat voivat soveltaa julistuksessa mainittuja kriteereitä. Vaatimuksia ei siis tarvitse noudattaa kirjaimellisesti: samaa paitaa ei tarvitse sovittaa väkisin kaikkien päälle. Implementaatio-ohjeissa todetaan muun muassa, että vaikka CC BY -lisenssin käyttäminen on julistuksen lähtökohta, rahoittaja voi perustelluista syistä hyväksyä muitakin lisenssejä. Näyttää kuitenkin siltä, että liikkumavara muilta osilta on hyvin pieni.

Sami Syrjämäki on julkaisupäällikkö Tieteellisten seurain valtuuskunnassa. 


Lisätietoja:

cOAlition S:n ja Plan S:n verkkosivut: https://www.coalition-s.org/
Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma: https://avointiede.fi/julkaisut/linjaus
Hyvä ja tätä artikkelia laajempi katsaus akateemisen julkaisemisen tilanteeseen: Francis Dodds 2019, ”The future of academic publishing: Revolution or evolution revisited”, Learned Publishin volume 32, no. 4 October 2019 345-354. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/leap.1258
Riksbankens Jubileumsfondenin lausunto koskien Plan S:sta irtautumista: https://rj.se/globalassets/forskningsnyheter/2019/coalition-s_rj_190306.pdf
Artikkeli, jossa kartoitetaan Plan S:n vaikutusalaa ja vaikutuksia: Quaderi, N., et al. (2019).The Plan S footprint: Implications for the scholarly publishing landscape. Institute of Scientific Informa-tion Report. https://clarivate.com/g/plan-s-footprint/