Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä

15.3.2018

Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon nykyaikainen asiantuntijatieto kaikessa monimuotoisuudessaan.

2000-luvulla internetin ja uusmedian nousun myötä asiantuntijuus ja tieto ovat politisoituneet uudella tavalla. Asiantuntijuus on arkipäiväistynyt, mutta samalla myös kaupallistunut ja muuttunut aiempaa epäselvemmäksi käsitteeksi.

Tiedon manipulointi ja vääristely ovat olennainen osa nyky-yhteiskunnan mediaympäristöä. Tiedolla vaikutetaan ja sen pohjalta tehdään tärkeitä päätöksiä, mutta sillä myös johdetaan harhaan ja muokataan ihmisten mielipiteitä.

Asiantuntijuus on arkipäiväistynyt, mutta samalla myös kaupallistunut ja muuttunut aiempaa epäselvemmäksi käsitteeksi.

Kaikki tämä on tarkoittanut asiantuntijan perinteisesti korkean ja arvostetun aseman horjumista. Kuka oikein on oikea asiantuntija ja mistä voimme tietää, millaiseen tietoon voimme luottaa?

Tieto on valtaa

Tietoyhteiskunnassa tieto ja siitä käytävä keskustelu ovat konkreettinen vallankäytön muoto. Liian yksinkertaisiin tietokokonaisuuksiin ja asiantuntijalausuntoihin tukeutuminen voi saada aikaan kestämättömiä päätöksiä ja luoda polarisoituneita käsityksiä yhteiskunnallisesta todellisuudesta.

Eduskunnan lainsäädäntötyössä tulisi käyttää parhainta mahdollista saatavilla olevaa asiantuntijatietoa kestävien poliittisten päätösten tukena. Siksi päätöksenteossa tulee ottaa huomioon nykyaikainen asiantuntijatieto kaikessa monimuotoisuudessaan.

Nykyaikaisessa kompleksissa yhteiskunnassa asiantuntijatiedon kysymys ei koske yksinkertaisesti esimerkiksi yhden henkilön tai instituution tuottamaa faktaa. Sen sijaan asiantuntijuus vaatii monipuolisessa ja joskus monimutkaisessakin vuoropuhelussa syntyvää tietokokonaisuuksien kokonaisymmärrystä. Asiantuntijuus edellyttää siis kykyä ymmärtää erilaisten ja usein toisilleen vastakkaisten asiantuntijuuden muotojen näkökulmia ja vuoropuhelua.

Nykyaikaisen asiantuntijuuden haasteena onkin toimia toisiinsa kriittisessä suhteessa olevien tietomuotojen analysoijana ja syntetisoijana.

Nykyaikaista asiantuntijuutta leimaa myös erityisesti erilaisten tietoteknisten välineiden avulla tuotettu, usein suurista informaatio- ja tietovirroista muodostettu data. Nykyaikaisen asiantuntijuuden haasteena onkin toimia toisiinsa kriittisessä suhteessa olevien tietomuotojen analysoijana ja syntetisoijana.

Vastatieto

Vastatieto pyrkii vastaamaan näihin nykyaikaisen asiantuntijuuden peruskysymyksiin. Sen avulla voidaan hahmottaa, millaisia ovat asiantuntijuuden erilaiset paikat, muodot ja tekijät tämän päivän yhteiskunnassa. Se kertoo, missä kaikkialla tietoa ja asiantuntijuutta tuotetaan ja jaetaan.

Vastatiedon tarkoituksena on myös kysyä, kuka voi olla asiantuntija ja millaisia asiantuntijuuden malleja ja kriteerejä on käytettävissä. Kuinka erilaiset asiantuntijuudet voidaan tunnistaa? Miten asiantuntijoita voidaan kuulla ja kuinka erilaiset asiantuntijat voidaan asettaa vuorovaikutusprosessiin, jossa he peilaavat omaa tietoaan ja näkemyksellisyyttään vasten toisenlaisten asiantuntijoiden tietoa?

Vastatieto pyrkii erilaisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen vastavuoroiseen tiedonmuodostusprosessiin, jossa niin tieteellinen kuin näkemyksellinen, kokemuksellinen kuin näköalapaikan asiantuntijuus tulee tunnistetuksi tasavertaisina tiedon osa-alueina.

Vastatiedossa lähdetään liikkeelle olettamuksesta, jonka mukaan vastakkaisessa ja vastavuoroisessa tiedonmuodostusprosessissa on mahdollista tuoda yhteen tietoa, joka kykenee tieteelliseen pätevyyteen mutta myös kriittisyyteen, innovatiivisuuteen, näkemyksellisyyteen ja ennen kaikkea vuoropuheluun. Tämän tyyppisen tiedon tuotanto on olennainen osa yhteiskunnallisen tulevaisuuden hahmottamisprosessia ja se voi tarjota perustellusti monipuolisia ja erilaisia visioita, avauksia ja ratkaisuja tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.

Vastatiedon asiantuntijatyypit

Vastatiedon käsite perustuu neljän erilaisen asiantuntijatyypin tunnistamiseen ja näiden väliseen avoimeen ja kriittiseen vuoropuheluun. Nämä asiantuntijatyypit ovat:

Nykyaikainen akateeminen asiantuntijuus: Perustana pitkäkestoinen ja monipuolinen koulutus. Kokemusta erilaisista yliopistoista tai korkeakouluorganisaatioista kotimaasta ja ulkomailta. Akateemisella asiantuntijalla on erinomainen kielitaito. Hänellä on hyvät koti- ja ulkomaiset verkostot, ja hän osaa etsiä ja hankkia tietoa niin tietoteknisten apuvälineiden avulla kuin vertaisverkostoiltaan. Akateeminen asiantuntija on erinomainen tiedon etsijä, käsittelijä ja jalostaja. Nykyaikainen yhteiskunta on modernin yhteiskunnan tavalla monin tavoin riippuvainen akateemisista asiantuntijoista.

Akateemisen asiantuntijan toiminnan luonne on ymmärtävää, selittävää, normittavaa, järjestävää, harkitsevaa ja kriittistä. Asiantuntijuuden muodostuminen tapahtuu hitaasti koulutuksen, tutkimuksen ja tutkimuksesta saatavan palautteen kehyksessä. Akateeminen tieto on hitaasti muuttuvaa, sillä siinä pyritään mahdollisimman suureen objektiivisuuteen, neutraaliuteen ja totuuteen. Akateeminen tutkimus on aina luonteeltaan kriittistä, minkä vuoksi se on luotettavaa.

Näköalapaikan asiantuntijuus: journalistit, media, kolmannen ja neljännen sektorin toimijat, ay-liike, yrittäjät sekä kansalaisjärjestöjen toimijat. He toimivat usein konkreettisten kysymysten parissa mutta tarvitsevat ja tuottavat työssään myös runsaasti tietoa, tutkimusta ja ymmärrystä erilaisista asioista ja muutosprosesseista.

Kokemusasiantuntijuus: Kokemusasiantuntijuudella tarkoitetaan yleisesti asiantuntijuutta, joka on kehittynyt joko henkilölle tai joskus myös organisaatiolle kiteytyneen pitkäaikaisen kokemuksen kautta. Esimerkkejä kokemusasiantuntijuudesta ovat mielenterveysongelmista tai päihdekierteestä selvinneet ihmiset, jotka oppivat koulutuksen ja ohjauksen kautta sanallistamaan ja hyödyntämään kokemuksiaan. Kokemusasiantuntijoiksi voidaan ymmärtää myös esimerkiksi urheiluvalmentajat ja yrittäjät.

Näkemysasiantuntijuus: Näkemysasiantuntijuus muodostuu tarkkarajaisempien kansalais- ja ympäristöjärjestöjen työssä ja toiminnassa. Näkemysasiantuntijoita ovat myös eri alojen taiteilijat ja sisällöntuottajat, kuten dokumenttielokuvien tekijät, teatteriohjaajat, käsikirjoittajat ja kirjailijat. Myös yrittäjät tai ajatuspajat voidaan nähdä näkemysasiantuntijoina. Nämä ryhmät seuraavat aktiivisesti yhteiskunnan toimintaa ja tekevät usein taustatutkimusta projektiensa eteen. Heillä on selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan asioiden tulisi kehittyä.

Mikko Jakonen on kulttuuripolitiikan yliopistonlehtori (ma.) Jyväskylän yliopistossa.


Lisätietoja:

Mikko Jakonen: Vastatieto – Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2017. URL: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2017.pdf