Englanninkielisen julkaisemisen ei tulisi olla tutkimuksen arvon merkki

Viime vuosina tieteellisen viestinnän monikielisyys on noussut yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi vastuullista tiedettä ja tutkimusta koskevissa keskusteluissa. Tämä artikkeli raportoi EuroScience Open Forum 2022 (ESOF) -paneelikeskustelua, jossa käsiteltiin kansainvälisin voimin monikielisen tiedeviestinnän ajankohtaisia mahdollisuuksia ja ratkaistavia haasteita. 

Monikielisyys vahvistuu niin paikallisin kuin kansainvälisinkin toimin

Suurin osa tieteellisestä viestinnästä tapahtuu tänä päivänä englanniksi. Esimerkiksi vuonna 2020, 95 % kaikista artikkeleista, jotka löytyvät kansainvälisestä Web of Science -bibliografisesta tietokannasta, oli englanninkielisiä.

Vaikka akateeminen lingua franca helpottaakin kansainvälistä kommunikaatiota tutkimuksen parissa työskentelevien välillä, yhden kielen valta-asema aiheuttaa myös haasteita. Kun huomioidaan, että valtaosa maailman väestöstä ei puhu englantia, on selvää, että laajempi yhteiskunta jää suurelta osin tieteellisen keskustelun ja tiedon jakamisen ulkopuolelle. Samaan aikaan tutkijoilla on entistä vähemmän mahdollisuuksia julkaista muilla kielillä ilman, että sillä olisi negatiivisia vaikutuksia heidän uraansa. Samalla monet paikalliset ei-englanninkieliset Open Access -lehdet, joilla on tärkeä rooli paikallisesti merkityksellisen tutkimuksen julkaisijoina, kamppailevat selviytyäkseen.

Näihin haasteisiin pyritään nyt vastaamaan koulutuksen, teknologisen innovaation sekä tutkimuksen arvioinnin ja rahoituksen uudistusten kautta. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten avulla on otettu merkittäviä askeleita, jotka ovat välttämättömiä globaalin tiede- ja tutkimusyhteisön oikeudenmukaiselle ja tehokkaalle toiminnalle.

Helsinki-aloite edistää monikielisyyttä

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite pyrkii kannustamaan globaalia tiedeyhteisöä omaksumaan ilmapiirin, jossa arvostetaan monikielistä tiedeviestintää ja avointa pääsyä tieteellisiin julkaisuihin kaikilla kielillä. Aloite tukee osallistavaa ja toimivaa tutkijoiden, kansalaisten ja päätöksentekijöiden välistä tieteellistä vuorovaikutusta. Samalla yksi aloitteen motiiveista on edistää monikielisen, paikallisesti tärkeän tutkimuksen asemaa rahoitus- ja arviointijärjestelmissä. Aloite julkaistiin vuonna 2019, ja sen ovat sittemmin allekirjoittaneet sadat organisaatiot ja asiantuntijat yli 70 maasta.

Heinäkuussa 2022 EuroScience Open Forum (ESOF) kokosi Helsinki-aloitteen järjestämään kansainväliseen paneelikeskusteluun viisi asiantuntijaa, jotka työskentelevät tiiviisti monikielisyyden kysymysten parissa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristön pääsihteeri Henriikka Mustajoen johtamassa keskustelussa vaihdettiin laajasti ajatuksia monikielisyyden mahdollisuuksista ja haasteista.

Monet kansalliset toimijat ympäri maailman ovat liittyneet monikielisyyden edistämistyöhön. Kansainvälisissä keskusteluissa nousee esiin näkökulmien rikkaus: paikallisten tieteellisen viestinnän ympäristöjen monimuotoisuus johtaa lukuisiin kontekstikohtaisiin monikielisyyden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yhteiskuntapolitiikan, digitaalisten teknologioiden saatavuuden, taloustilanteen ja paikallisten kielten määrän vaikutukset monikielisyyden mahdollisuuksiin vaihtelevat huomattavasti. Globaalin tiedeyhteisön kehitys vaatiikin eriävien näkökulmien välistä avointa vuoropuhelua.

Osallistava ja tehokas tiede on monikielistä

Paneelikeskustelun alussa Gustav Bohlin ruotsalaisesta Vetenskap och Allmänhet -järjestöstä, joka edistää parempaa vuoropuhelua tutkijoiden ja kansalaisten välillä, antoi selkeän esimerkin monikielisyyden välttämättömyydestä tieteellisessä viestinnässä: viimeisen kolmen vuoden aikana erityisen tehokasta tiedeviestintää on vaadittu Covid-19-pandemian keskellä. Bohlin huomautti, että tarve monikieliselle tiedeviestinnälle tulee erityisen ilmeiseksi kriisin aikana, kun luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa tulisi jakaa tehokkaasti kaikille kansalaisille. Paikallisilla kielillä kommunikoimalla voidaan torjua myös valeuutisten ja disinformaation leviämistä. Bohlin kertoi, kuinka Ruotsissa Covid-19-kriisi korosti tarvetta levittää tieteellistä tietoa ruotsiksi, mutta myös erityisesti arabiaksi ja somaliksi. Tieteen ammattilaisten ja suuren yleisön välinen vuoropuhelu onkin vastuullisen tieteen ytimessä. Bohlinin mukaan tämän dialogin toteutuminen vaatii, että ihmiset tuntevat olonsa luottavaiseksi, ja usein tämän edellytyksenä onkin vuorovaikutus omalla äidinkielellä.

Rahoituksesta ja avoimuudesta vastauksia

Mutta miksi monikielinen tieteellinen viestintä sakkaa, jos hyödyt ovat selvästi nähtävissä? Panelisteille oli selvää, että nykyinen akateeminen järjestelmä ei tue riittävästi julkaisemista ja viestintää paikallisilla kielillä. Monilla tutkijoilla ei ole resursseja julkaista useilla kielillä, ja he pelkäävät kielteisiä vaikutuksia, joita ainoastaan paikallisella kielellä julkaiseminen voi aiheuttaa heidän tutkimukselleen ja uralleen. Englannin kielen priorisoinnin myötä monet korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusalat jäävätkin syrjään nykyisessä arviointijärjestelmässä. Paneelissa oltiin kuitenkin toiveikkaita tuoreiden monikielisyyden arvon huomioivien tutkimuksenarvioinnin uudistusten suhteen.

Rahoittajien avainasema monikielisyyden edistämisessä korostui paneelikeskustelussa vahvasti. Kansallisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden yhteisen Open Access -aloite cOAlition S:n toiminnanjohtaja Johan Rooryck esitti, että Diamond Open Access -julkaisuja ja monikielisyyttä voidaan edistää yhdessä. Rooryck toi esiin, että tuoreen Diamond Open Access -tutkimuksen mukaan useimmat Diamond-lehdet ovat monikielisiä ja palvelevat kansainvälistä lukijakuntaa. Hänen mukaansa kansalliset rahoittajat voivat edistää myös akateemisten kirjojen monikielistä bibliodiversiteettiä Open Access -kirjojen rahoitusjärjestelyjen kautta. Rooryckin viesti oli selvä: "Rahoittajien ja yliopistojen tulisi arvostaa monikielistä julkaisua yhtä lailla kuin englanninkielistä julkaisua. Meidän pitäisi saada vakuutettua tästä myös tohtoriopiskelijat. Englanninkielisen julkaisemisen ei tulisi olla tutkimuksen arvon merkki!”

Se, että olemassa olevia monikielisiä avoimia julkaisuja käytetään laajasti, tukee niiden edistämistyötä. Ranskan korkeakoulu- ja tutkimusministeriön kansallisen avoimen tieteen koordinaattorin Marin Dacosin mukaan avoimia materiaaleja käyttävät aktiivisesti myös akatemian ulkopuoliset ihmiset. Dacos kertoi, että avoimille humanististen ja yhteiskuntatieteiden julkaisuille tarkoitetun OpenEdition -alustan suosituimmat julkaisut ovat monikielisiä. Tällä hetkellä akateeminen julkaiseminen ja viestintä paikallisilla kielillä kukoistaa lähinnä humanistisilla aloilla, mutta panelistit olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että monikielisyys tulisi laajentaa kaikille tieteenaloille.

Toisin kuin Eurooppa, Latinalainen Amerikka tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin jo olemassa olevasta infrastruktuurin tuesta ei-englanninkieliselle julkaisemiselle. Latinalaisen Amerikan tutkimuksenarviointifoorumin (FOLEC) koordinaattori Laura Rovellin mukaan espanja ja portugali ovat pitäneet pintansa julkaisukielinä Latinalaisessa Amerikassa, koska infrastruktuurilla on oma indeksointijärjestelmä, joka sisältää tuhansia pääosin yliopistopohjaisia, timantti- tai tutkimusyhteisöjen itsensä hallinnoimat platinalevyt. Rovelli kuitenkin huomautti, että myös näiden kielten asema on muuttumassa englanninkielisen julkaisun yleistyessä.

Älykkäät teknologiat monikielisyyden tukena

Monikielisyyden tavoite herättää tietysti myös käytännön kysymyksiä: kuka tekee kääntämistyön, jos tutkimusta julkaistaan eri kielillä? Paneelissa Marin Dacos toi esiin uusien teknologioiden mahdollisuudet ja esitteli, kuinka Ranskassa ollaan kunnostauduttu älykkäiden kääntämisteknologioiden kehittäjänä. Tutkimusjulkaisujen kääntäminen useille kielille on aikaa vievää työtä, mutta teknologiaa hyödyntämällä tehtävästä voisi tulla pian helpompaa. Vaikka tekoäly voisi tarjota tärkeää tukea monikielisyyden edistämiselle, paneelin jäsenten kesken vallitsi kuitenkin vahva yksimielisyys siitä, että automaattisen käännöksen tukena tulisi aina olla asiantuntijalausunto. Kuten Dacos korosti, tieteellisessä viestinnässä: "ei ole tilaa virheille."

Muutos vaatii ponnisteluja kaikilla akateemisen järjestelmän tasoilla

Monikielisyydessä on kysymys kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja tasa-arvon arvostamisesta sekä vaikuttavan ja tehokkaan tieteen tukemisesta. EuroScience Open Forumin panelistit vaativat toimia kaikilta akateemisen järjestelmän osapuolilta aina tutkimusrahoittajista ja -hallinnosta yliopiston opettajiin ja tutkijoihin. Muutos on nähtävä samanaikaisesti niin infrastruktuureissa kuin asenteissakin.

Paneelin päätteeksi Henriikka Mustajoki ehdotti kolmea keskeistä toimenpidettä, joilla tieteellisen tiedon kielellistä saavutettavuutta voidaan edistää. Ensinnäkin, tiedepoliittisessa päätöksenteossa monikielisyyden ja paikallisesti tärkeän tutkimuksen on saatava samalla tavalla tunnustusta kuin kansainvälisen tieteellisen viestinnän. Toiseksi, tutkijajohtoiset voittoa tavoittelemattomat Diamond Open Access -julkaisijat, jotka julkaisevat paikallisilla kielillä, on asetettava etusijalle avoimuuden julkisessa rahoituksessa. Ja lopuksi, kaikilla kielillä julkaistu tutkimus tulee tunnustaa ja palkita tasavertaisesti, ja kieleen perustuva epäoikeudenmukaisuus/ennakkoluulot arviointimetriikassa ja asiantuntija-arvioinnissa tulee ottaa huomioon tutkimuksen arviointiuudistuksissa.

Samalla kun englanti on jatkanut laajentumistaan lingua francana akateemisessa viestinnässä, monikielisyyden tärkeyden tunnustaminen on kuitenkin kasvussa. Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto hyväksyi 10.6.2022 päätöksen tutkimuksen arvioinnista ja avoimen tieteen toteuttamisesta. Neuvosto "tunnistaa, että avoimen tieteen politiikan ja käytäntöjen täytäntöönpanon ja vaikutusten vauhdittamisesi kaikkialla Euroopassa on ryhdyttävä toimiin, joilla edistetään tarvittaessa monikielisyyttä eurooppalaisten tutkimustulosten laajemmalle viestimiseksi" ja "toivottaa tervetulleeksi monikielisyyttä edistävät aloitteet, kuten Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen".

Jälkisanat: Sopimus tutkimuksenarvioinnin uudistamisesta

Tärkeää kehitystä on tapahtunut myös ESOF-paneelin jälkeen. Sopimus tutkimuksenarvioinnin uudistamisesta, joka pohjautuu Euroopan komission "Towards reform of Research assessment" -raporttiin, julkaistiin 20.7.2022. Sopimuksen ovat laatineet Science Europe, European University Association ja tohtori Karen Stroobants tukenaan yli 350 tutkimusorganisaatiota yli 40 maasta. Jo yli 400 virallista allekirjoittajaa muodostaa Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA) -koalition, jonka kautta uudistusta lähdetään edistämään.

Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimivan Julkaisufoorumin pääsihteeri Janne Pölönen muistuttaa, että sopimuksen neljästä keskeisestä sitoumuksesta ensimmäisen mukaan arviointikäytäntöjen muutosten tulisi mahdollistaa, että tunnustusta saisi "tutkijoiden arvokas panos tieteeseen ja yhteiskunnan hyödyksi, mukaan lukien erilaiset tuotokset lehtijulkaisujen lisäksi ja riippumatta siitä, millä kielellä ne viestitään."

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen, joka oli mukana järjestämässä ESOF-paneelia Pölösen ja Mustajoen kanssa, lisää, että Helsinki-aloite on mukana myös sopimuksen työkalupakissa, joka listaa käytännön työkaluja ja harkittavia vaihtoehtoja toimintatavoille. Mitä tulee sitoumukseen ottaa huomioon työpanosten monimuotoisuus, työkalupakki ehdottaa "monimuotoisten tuotosten (FAIR-tietojoukot, replikointitutkimukset, rekisteröidyt raportit, pre-printit) arvostamista eri kielillä Helsinki-aloitteen mukaisesti".

Teksti Anni Rastas, Tieteellisten seurain valtuuskunta.