Helsinki-aloite vaikuttaa

Tiede on sitä vaikuttavampaa, mitä paremmin se saavuttaa erilaisia yleisöjä. Tiedon saavutettavuus vaatii toimivia tiedeviestinnän kanavia ja tapoja. Tutkimuksen tekemisen ja viestimisen kieli vaikuttavat tiedon vastaanottamiseen. Moninaisen yleisön tavoittamiseksi tarvitsemme monikielistä tiedeviestintää, oman kielen käyttöä tieteen valtakielien rinnalla.

Monikielinen viestintä on saanut yhä keskeisemmän roolin tiedepoliittisena tavoitteena. Viime vuosina UNESCO ja Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto ovat nostaneet monikielisyyden suositukseksi avoimesta tieteestä.

Monikielinen tiedeviestinnän merkitystä korostavat myös seuraavat viimeaikaiset kansainväliset tiedepoliittiset dokumentit:

• Science Europen laatima toimintaohjelma avoimen julkaisemisen timanttimallin saavuttamiseksi (Diamond OA Action plan, julkaistu 2.3.2022) pyrkii kokoamaan Diamond Open Access -lehdet ja -alustat yhteisten periaatteiden, ohjeiden ja laatustandardien ympärille kunnioittaen kulttuurista, monikielistä ja tieteenalakohtaista monimuotoisuutta, jotka muodostavat alan vahvuuden.
   
• Euroopan unionin neuvoston päätelmät korkealaatuisesta, läpinäkyvästä, avoimesta, luotettavasta ja tasapuolisesta tieteellisestä julkaisutoiminnasta (hyväksytty 23. toukokuuta 2023) painottaa, että joitakin julkaisumuotoja, kuten monografioita, kirjoja ja pitkiä julkaisuja, olisi erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla edelleen tuettava ja samalla edistettävä avointa julkaisemista ja mahdollistettava erilaisten muotojen rinnakkaiselo sekä julkaiseminen useilla kielillä.
   
• Euroopan komission tuella valmisteltu kansainvälinen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta (Agreement on Reforming Research Assessment, julkaistu 20.6.2022) edellyttää allekirjoittavilta organisaatioilta monimuotoisten tuotosten arvostamista julkaisukielestä riippumatta. Sopimuksen liitteenä oleva työkalupakki myös mainitsee Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen. Allekirjoittajien yhteenliittymä Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA) on käynnistänyt monikielisyyttä ja kielivinoumia tutkimuksen arvioinnissa käsittelevän työryhmän, jota koordinoi TSV.
   
• Monikielisyyttä edistää vahvasti myös G20-maiden tutkimus- ja innovaatioiministereiden yhteinen suositus monimuotoisuudesta, tasavertaisuudesta, huomioonottamisesta ja saavutettavuudesta tieteessä, teknologiassa ja innovaatiotoiminnassa (Recommendations on Diversity, Equity, Inclusion, and Accessibility in Science, Technology, and Innovation, julkaistu 19.9.2024) . Ministerit aikovat kannustaa alkuperäisten kielten käyttöä tieteessä, edistää tieteen levittämistä kaikilla kielillä, ja poistaa syrjintää vähäresurssisia kieliä käyttäviä kohtaan työympäristöissä ja suoriutumisen arvioinneissa.

Myös kotimaassa on tehty tärkeää selvitystyötä Suomen kielen asemasta tiede- ja korkeakoulusektorilla. Professori Tiina Onikki-Rantajääskön selvitys Suomi osallisuuden kielenä : Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa (julkaistu 23.8.2024) suosittaa monikielistä koulutusta ja monikielisiä käytänteitä. Yksi selvitystyön suosituksista on, että ”Kotimainen tiedejulkaiseminen on nähtävä kansallisena infrastruktuurina ja sille on pikaisesti toteutettava toimiva rahoitusmalli. Vahvistetaan kotimaista tiedonjulkaisemisen infrastruktuuria Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen mukaisesti”.

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite sai alkunsa vuonna 2019, ja sen tavoite on edistää kielellisen rikkauden tunnustamista osana tiedettä ja tutkimusta. Aloitteen on allekirjoittanut lokakuussa 2024 yhteensä yli 1000 yksityishenkilö ja organisaatiota yli 70 maasta. Aloite on käännetty 42 kielelle.

Helsinki-aloitteen alkuperäisiä allekirjoittajia ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Universities Norway (UHR) ja COST-toimi "European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities" (ENRESSH).

Tavoitteena on herättää päätöksentekijät, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kirjastot ja tutkijat edistämään monikielisyyttä tieteellisessä viestinnässä. Voit osallistua jakamalla Twitterissä tai Facebookissa oman tai kollegoiden kannanoton tai videon monikielisen tiedeviestinnän puolesta, tietenkin #KaikillaKielillä, #InAllLanguages.

Teksti Reetta Kettunen (TJNK) ja Janne Pölönen (TSV)

Lisätietoja: helsinki-initiative@tsv.fi