Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen tarkoitus on kannustaa tutkimustiedon välittämistä tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle, tukea monikielisen julkaisutoiminnan mahdollistavia kansallisia julkaisukanavia ja edistää monikielisyyttä tutkimuksen arviointi- ja rahoitusjärjestelmissä.
Vastuullisesti tuotetun tutkimustiedon tulee olla tieteellisesti laadukasta ja tutkimuseettisesti kestävää sekä niin kansalaisille kuin päätöksentekijöille saavutettavaa. Vaikka englannista on tullut tieteen kansainvälinen valtakieli, monikielinen tiedeviestintä luo edellytykset eri yleisöjen tieteen ymmärrykselle ja vuorovaikutukselle tutkijoiden kanssa.
Monikielinen tieteellinen viestintä edellyttää kotimaisilla ja vierailla kielillä julkaisevien lehtien ja kirjakustantajien elinvoimaista kansallista infrastruktuuria. Kansalliset lehdet ja kustantajat myös tukevat paikallisia tiedeyhteisöjä ja edistävät tieteellistä keskustelua paikallisesti merkityksellisistä tutkimuskysymyksistä.
Koska arviointi ohjaa ja suuntaa tutkimusta ja tutkijoiden toimintaa, monikielisyyden merkitys tulee huomioida myös tutkijanuraa ja tutkimusrahoitusta edistävänä ansiona. Myös muilla kielillä kuin englanniksi julkaistu tutkimus voi olla kansainvälistä ja täyttää korkeatasoisen tutkimuksen kriteerit.
Vuonna 2019 julkaistun aloitteen ensimmäisiä allekirjoittajia ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto sekä kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Norjan yliopistot (UHR) ja yhteiskunta- ja humanististieteellisen tutkimuksen arvioinnin eurooppalainen ENRESSH-verkosto.
