Tutkijanarvioinnin kansallinen suositus

Kansallinen suositus

• Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt – tutkijanarvioinnin kansallinen suositus.

Tutkijanarvioinnin yleiset periaatteet ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus. Niitä sovelletaan suosituksessa määriteltyihin hyviin käytäntöihin, jotka koskevat seuraavia arviointiprosessin osa-alueita:

• Arviointiprosessin rakentaminen
• Tutkimuksen arviointi
• Tutkijan tehtävien monimuotoisuus
• Tutkija arvioinnin osallisena

Tutkijanarvioinnin ensimmäinen suositus koskee arviointiprosessin rakentamisen hyviä käytäntöjä. On huolehdittava, että arvioinnin päämäärät ja kriteerit ovat avoimesti osapuolten saatavilla. Arvioinnissa käytettävät aineistot sekä kerätään että niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kattavasti. Arvioijien on oltava esteettömiä tehtäväänsä ja arvioijajoukon on oltava monipuolinen. Niin kriteerien, aineistojen kuin arvioijien valinnassa tulee varmistaa yhdenvertaisuus.

Toinen osa hyviä käytäntöjä koskevista suosituksista pureutuu tutkimuksen arviointiin, jossa huomioidaan tieteellinen laatu, avoin saatavuus ja eettisyys. Tutkimuksen tieteellistä laatua voidaan arvioida perehtymällä sekä sen sisältöön että käyttämällä arvioinnin apuna tutkimusmetriikkaa. Julkaisumetriikan vastuulliseen käyttöön on suosituksessa vielä oma yhdeksänkohtainen suosituksensa.  

Kolmas osa suosituksista käsittelee tutkijan tehtävien monimuotoisuutta. Opettajana ja ohjaajana toimiminen nähdään oleellisena osana tutkijan työtä ja sitä on painotettava arvioinnissa tarkoituksenmukaisesti. Arvioinnissa huomioidaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus sekä tutkijan toiminta tutkimus- ja muissa ympäristöissä. Koska ne toteutuvat eri tieteen aloilla eri tavoin eivätkä niiden mittarit ole samalla tavalla vakiintuneita kuin tieteellisen laadun arvioinnissa, on niiden kriteerit määriteltävä arvioinnissa. Tutkimusalojen erityispiirteet on muutenkin otettava arvioinnissa huomioon.

Neljäs osa suosituksista  ottaa tutkijan osaksi arviointiaan. Tutkijan on annettava myös itse arvioida tutkimustyönsä tavoitteita, merkittävyyttä ja vaikuttavuutta. Arviointi olisi hyvä suunnitella niin, että arvioitava hyötyy siitä. Arvioinnista saatu palaute auttaa arvioitavaa.

Toimeenpanosuunnitelma

Suosituksessa on määritelty tehtäviä suosituksen toimeenpanemiseksi. Näiden toteutuksesta vastaan Tutkijan vastuullisen arvioinnin ohjausryhmä:

1. Kehitetään organisaatioille arvioinnin kypsyystasoselvitys. 
2. Jokainen suositukseen sitoutunut tutkimusorganisaatio ja rahoittaja luo omat ohjeet vastuullisen tutkijanarvioinnin suositusten toimeenpanemiseksi ja seuraa niiden toteutumista. 
3. Kansallisesti kehitetään ja otetaan käyttöön TENKin tutkijan ansioluettelomallin kanssa yhteensopiva tutkijan portfoliomalli (esim. Acumen) sekä portfolioportaali.
4. Kansallisesti kehitetään riittävän monipuolinen tutkimuksen tietopohja arvioinnin tueksi.
5. Kansallisella ja organisaatioiden tasolla huolehditaan riittävästä ohjeistuksesta ja ohjauksesta vastuulliseen arviointiin.
6. Asiantuntija-arvioinnin arvostus ja tarvittavat resurssit taataan kaikessa arviointityössä. 
7. Suositusta vastuulliseen tutkijanarviointiin päivitetään ja sen toteutumista seurataan

Suomen Akatemia ja Suomen yliopistot UNIFI ovat sitoutuneet suositukseen.

Organisaatioiden toiminta vastuullisen arvioinnin edistämiseksi huomioidaan osana Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa. Vastuulliseen arviointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä määritellään Toimintakulttuurin avoimuuden linjauksessa sekä Avoimen toimintakulttuurin palveluiden itsearviointityökalussa. 

Tiedejatutkimus.fi-palvelun Tutkijan tiedot-kokonaisuuden kehittäminen tukee myös vastuullista tutkijanarviointia. 

Ohjausryhmä

Ohjausryhmän tehtävä on arvioida kansallisen suosituksen päivitystarpeet, sekä seurata ja edistää toimenpidesuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmä nimetty vuosille 2025-2028, ja se kokoontuu kolmesti vuodessa.

Ohjausryhmän kokoonpano:

Ohjausryhmän kokousmuistio: Jatkuva muistio (Google Docs)