Akateeminen tutkimus voi tuottaa tuloksia, jotka keksintöinä ovat patentoitavissa patenttilainsäädännön mukaan.
Akateeminen tutkimus, erityisesti biotieteissä ja teknisissä tieteissä, voi tuottaa tutkimustuloksia, jotka keksintöinä ovat patentoitavissa voimassa olevan patenttilainsäädännön mukaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki lainmukaiset patentoitavuuden edellytykset täyttyvät. Keksinnön tulee olla uusi verrattuna siihen mikä on aikaisemmin tullut tunnetuksi. Lisäksi sen tulee täyttää keksinnöllisyyden vaatimus eli erota olennaisesti aikaisemmasta tekniikasta. Keksinnön tulee lisäksi olla teollisesti käytettävissä eli sen on oltava luonteeltaan tekninen ja sen on oltava toistettavissa.
Tietenkin vain pieni osa yliopistotutkimuksen tutkimustuloksista täyttää nämä vaatimukset. Toisaalta niillä aloilla, joilla patentoitavia keksintöjä voi syntyä, on syytä varautua mahdolliseen patentointiin jo tutkimusprosessin alkuvaiheessa. Tutkimusprosessin vaiheet on syytä dokumentoida tarkasti, jotta myöhemmin voidaan osoittaa keksinnön syntymisen ajankohta ja keitä tutkijoista on pidettävä keksijöinä. Lisäksi on syytä välttää tutkimustulosten julkistamista ennen patenttihakemuksen jättämistä. Julkistaminen, myös suullisen esitelmän pitäminen, johtaa siihen, ettei keksintöä enää pidetä uutena ja mahdollisuus patentin saamiseen menetetään. Suomessa ja Euroopassa ei tunneta yhdysvaltalaista grace period -menettelyä, joka mahdollistaa keksinnön patentoinnin, mikäli hakemus jätetään tietyssä määräajassa julkistamisen jälkeen.
Onko patentointi ristiriidassa tieteen vapauden periaatteen kanssa?
Tutkimustulosten patentointi viivästyttää tutkimustulosten julkistamista ja se myös monopolisoi yliopistotutkimuksen tuottaman tieteellisen tiedon taloudellisen hyväksikäytön patentinhaltijalle, joka voi olla tutkija tai yliopisto riippuen siitä, mitä näiden välillä on sovittu. Tämän vuoksi voidaankin kysyä, onko patentointi ristiriidassa tieteen vapauden periaatteen kanssa? Kysymys on aiheellinen. Vastaukseni tältä osin on kuitenkin kielteinen. Patentointi sinänsä ei ole ristiriidassa tieteen vapauden kanssa. Tähän on kaksi syytä.
Ensinnäkin patentointi on julkinen asia. Patenttihakemukseen sisältyvä keksintö tulee julkiseksi viimeistään 18 kuukautta patenttihakemuksen jättämisen jälkeen ja keksintöä sisältävistä tutkimustuloksista voidaan usein raportoida esitelmissä ja tieteellisissä julkaisuissa jo hakemuksen jättämisen jälkeen. Tieteen tulokset tulevat tätä kautta julkisesti arvioitaviksi. Toiseksi patentointi ei rajoita oikeutta käyttää keksintöä puhtaasti tieteellisissä tarkoituksissa. Patenttilainsäädännön mukainen yksinoikeus ei kata keksinnön käyttöä tieteellisissä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä.
Niklas Bruun on kauppaoikeuden professori Hankenilla ja IPR University Centerin johtaja.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Detta verk är licensierat under en Creative Commons Erkännande 4.0 Licens. This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.
