Tutkijan dilemma: tekijänoikeudet ja henkilötietojen suoja

15.3.2018

Julkisesti esillä olleet valokuvateokset nostivat esiin tutkimuseettisen ongelman tekijänoikeuksien ja yksityisyydensuojan välillä.

Kun tunnistamattomuus ja julkisuus kohtaavat

Liisa Söderlund

”Vuonna 2004 mulla oli pitkä juoppoputki, asuin metsässä ja olin ihan deekiksellä. Nyt seison ruusu kädessä oman näyttelyn avajaisissa”.

Lokakuussa 2010 juhlimme Kiasmassa yhdeksän asunnottomuutta kokeneen henkilön näyttelyä. Valokuvausprojektin toisen näyttelyn avasimme vuotta myöhemmin Suomen valokuvataiteen museossa.

Projektin aikana osallistujat pohtivat kokemustaan asunnottomuudesta ja valokuvasivat omakohtaisia kokonaisuuksia. Valokuvaus koettiin mielenkiintoiseksi, ja se tarjosi vaihtelua osallistujien arkeen. Merkittävin asia, johon koko toiminta myös tähtäsi, olivat näyttelyt. Niiden tavoitteena oli lisätä yleisön tietoisuutta asunnottomuudesta ja herättää keskustelua yhteiskunnallisesta ongelmasta. Kuvat nukkumapaikoista kaduilla ja puistoissa kertoivat osallistujien elämästä.

”Oli hyvä päätös kuvata paikkoja, aika erikoinen päätös. […] Ne paikat, mitkä oli meille tärkeitä. Mitkä merkitsi aika paljon, missä jouduttiin yöpymään ja oleskelemaan. Kysymyshän ei ollut sinänsä meistä henkilöinä vaan niistä paikoista, missä asunnoton joutuu olemaan. Mistä se löytää sen yösijansa, mistä se ruokansa löytää.

Kertomukset arjesta, selviytymisistä ja hetkistä, joiden vuoksi elämällä oli merkitystä, tulivat esille valokuvien ja tekstien kautta ja tekivät osallistujat ja heidän elämänsä asunnottomina näkyviksi. Lehtien haastattelut ja myönteinen palaute toivat varmuutta onnistumisesta ja osallistujat kokivat näyttelyiden vaikuttaneen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se nosti heidän itsetuntoaan.

”Meidän näyttelyiden takia aika moni, kun me ollaan tuttavia tavattu, on saanut kämpän. Kyll se jotain poiki kuitenkin.”

Kuvat ja tekstit nimettiin näyttelyissä kuten osallistujat halusivat – kaksi heistä toivoi sukunimen poisjättämistä, muut halusivat esiintyä omilla nimillään. Valokuvaajana pidin itsestäänselvyytenä tekijänoikeuksien kunnioittamista.

Kiasman näyttelyä tehdessämme aloitin väitöstutkimukseni, joka arvioi valokuvausta osallistavana metodina. Koska tutkimusaineisto koostuu julkisesti esillä olleeseen näyttelyyn tehdyistä valokuvista, sovin, että osallistujat esiintyvät myös tutkimuksessa omilla nimillään kuvien yhteydessä.

Havaintoni tutkimukseen liittyvästä ongelmasta johti eettiseen pohdintaan, joka ohjasi myös tutkimustehtävän kirkastumista.

Kirjoittaessani väitöskirjaa havahduin kuitenkin ongelmaan: näyttelyiden kautta tavoitettu julkisuus ja tekemäni sopimukset tarkoittivat tutkimuseettisesti tärkeästä tunnistamattomuuden periaatteesta luopumista. Yksityisyyden kunnioittaminen on yksi tärkeimpiä tutkimuseettisiä normeja ja sen varmistamiseksi on käytäntönä poistaa suorat tunnisteet julkaistavasta aineistosta, anonymisoida. Havaintoni tutkimukseen liittyvästä ongelmasta johti eettiseen pohdintaan, joka ohjasi myös tutkimustehtävän kirkastumista. Sillä, että nimeän kuvat väitöskirjassa tekijöilleen, kunnioitan heitä. Välttääkseni heille tunnistamisesta aiheutuvia ikäviä seurauksia harkitsen huolellisesti, mistä asioista kirjoitan tunnistettavasti ja miten kirjoitan.

Liisa Söderlund on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun valokuvataiteen osastolla.

Tekijän yksinoikeus määrätä tekijän nimen ilmoittamisesta

Maria Rehbinder

Bernin yleissopimus suojaa tekijänoikeutta tekijän yksinoikeutena. Bernin yleissopimuksen 6 bis artikla ilmaisee oikeussäännön, jonka mukaan tekijän yksinoikeuteen kuuluu osana tekijän moraalisia oikeuksia oikeus tulla tunnustetuksi teoksensa tekijänä. Tekijällä on oikeus tulla tunnustetuksi teoksensa tekijänä riippumatta tekijän taloudellisista oikeuksista ja myös sen jälkeen, kun tekijä on luovuttanut taloudelliset oikeutensa pois. Euroopan unionin lainsäädäntöä tulkittaessa on noudatettava Bernin yleissopimusta. Bernin yleissopimuksen 1–21 artikloja unionin on noudatettava WIPOn tekijänoikeussopimuksen nojalla, jonka sopimusosapuoli unioni on.

Suomea sitovan Bernin yleissopimuksen määräykset on saatettu voimaan tekijänoikeuslaissa.

Tekijän nimestä säädetään tekijänoikeuslain 3 §:n 1 momentissa. Kun tekijä päättää julkaista valokuvansa tai muun teoksensa, hän päättää, miten hänen nimensä mainitaan teoksen yhteydessä. Tekijä on aina luonnollinen henkilö, ja hän voi päättää julkaista teoksensa salanimellä, nimimerkillä, nimettömänä tai omalla nimellään. Tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii, kun teos toisinnetaan tai teos julkaistaan esimerkiksi näyttelyssä, verkkosivuilla, artikkelissa tai kirjassa. Tekijänoikeuslain kannalta kyse on isyysoikeuden suojaamasta tekijän nimestä ja tekijän yksinoikeudesta määrätä tekijän nimen ilmoittamisesta.

Tekijän nimi tulee ilmoittaa tekijän pyytämässä muodossa. Korkein oikeus on ratkaisussaan 2005:92 todennut, että tekijän tahdon merkitys ilmenee myös siinä, että teoksessa olevaa tekijän nimeä ei vastoin hänen tahtoaan voi siitä poistaa ilman, että se loukkaisi tekijän tekijänoikeuslain 3 §:n 1 momentista ilmenevää oikeutta.

Henkilön nimi henkilötietona

Henkilötietojen määritelmästä säädetään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Henkilötietolaissa henkilön nimi on tunnistetieto ja henkilö, jonka nimeä käsitellään, on rekisteröity. Henkilötietojen käsittelyn tulee olla lainmukaista. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, kun henkilötietojen käsittelylle on vähintään yksi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukainen käsittelyperuste. Mahdollisia käsittelyperusteita on kuusi, joista tähän tapaukseen voisi soveltua useakin käsittelyperuste. Henkilötietojen käsittelyyn Liisa Söderlundin väitöskirjatutkimuksessa löytyy tietosuoja-asetuksesta ainakin yksi käsittelyperuste.

Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja.

Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a) alakohta eli valokuvateoksen tekijän/rekisteröidyn suostumus käsittelyyn erityistä tarkoitusta, väitöskirjaa ja väittelijän tieteellistä tutkimusta varten voisi olla käsittelyperuste.

Tässä väitöskirjatyössä valokuvateoksen tekijä/rekisteröity on tehnyt sopimuksen teoksen käytöstä väitöskirjan tekijän kanssa. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b) alakohdan mukaisesti käsittelyperusteena voi olla tarve sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Liisa Söderlundin väitöskirjan osalta voidaan katsoa, että tietosuoja-asetuksen mukaisena käsittelyperusteena on tekijän nimen ilmoittamista koskeva sopimus ja se, että tekijöiden nimien käyttö väitöskirjassa on tarpeen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

Koska tekijän nimen ilmoittaminen on tarpeen tekijänoikeuslain 3 §:n 1 momentin mukaisen isyysoikeuden toteuttamiseksi, voidaan katsoa, että käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.

Tieteellisen tutkimuksen osalta usein soveltuva käsittelyperuste on 6 artiklan 1 kohdan e) alakohdan käsittelyperuste, eli käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamista käsittelyssä, joka tehdään 6 artiklan 1 kohdan e) alakohdan nojalla. Keväällä 2018 eduskunnan käsittelyyn tulevaan tietosuojalakiin on ehdotettu tällaista yksityiskohtaisempaa säännöstä. Ehdotetun tietosuojalain 3 §:n mukaan henkilötietoja saa käsitellä tieteellistä tai historiallista tutkimusta ja tilastointia varten, jos käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden. Liisa Söderlundin väitöskirjatutkimus on tieteellistä tutkimusta, ja valokuvateoksen tekijöiden nimien eli ei-rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyn voidaan katsoa olevan tarpeen ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun yleiseen etuun nähden. Jos kansallinen tieteellistä tutkimusta koskeva käsittelyperustetta selventävä säädös säädetään, helpottaa se tietosuoja-asetuksen tulkintaa tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteen osalta.

Tekijöiden nimien lisäksi väitöskirjatutkimuksessa tuodaan esille se, että valokuvateosten kuvaajat ovat asunnottomuuden kokeneita henkilöitä. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa on säädetty erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta käsittelystä. Asunnottomuuden kokeminen tai asunnottomuuteen soveltuva kriteeri ei ole mainittu kyseisessä artiklassa eikä näihin tietoihin sovelleta 9 artiklaa. Koska tietosuoja-asetus korostaa henkilötietojen käytön arvioinnissa rekisteröityyn kohdistuvien riskien riskiperusteista arviointia, tulee huomioida, että asunnottomuuden kokemista voidaan pitää henkilön kannalta sellaisena, että se lisää henkilötietojen käsittelyyn liittyvää riskiä rekisteröidyn kannalta. Näin rekisteröidyn henkilötietojen käsittelyyn tulee soveltaa erityistä huolellisuutta, kuten Liisa Söderlund kertookin tehneensä.

Jos tutkimuksessa käsitellään myös erityisiä henkilötietoryhmiä kuten rekisteröityjen terveyttä, tulee tarkastella tällaisen käsittelyn edellytyksiä. Henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tai biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tällaisiakin tietoja saa kuitenkin käsitellä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a) alakohdan nojalla, jos rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa tiettyä tarkoitusta varten, tai e) alakohdan nojalla, jos käsittely koskee henkilötietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi, tai j) käsittely on tarpeen yleisen edun mukaisia tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.

Valokuvateoksen tekijän nimi ja se seikka, että valokuvateosten tekijät ovat asunnottomuuden kokeneita henkilöitä, on nimenomaisesti saatettu julkisiksi valokuvateosten tekijöiden/ rekisteröityjen toimesta heidän osallistuessaan Kiasmassa järjestettyyn valokuvateosten näyttelyyn ja heidän antaessaan näyttelyyn liittyviä haastatteluja julkisuuteen.

Lex specialis derogat legi generali

Tarkasteltavassa tapauksessa Liisa Söderlundin väitöskirjassa toisinnetaan teoksia, jotka on julkistettu valokuvanäyttelyissä ja julkaistu näyttelyluetteloissa ja lehtiartikkeleissa valokuvateosten tekijöiden suostumuksella ja tekijöiden nimi ilmoittaen. Julkaistujen valokuvateosten tekijät ovat antaneet suostumuksensa valokuviensa ja nimensä julkistamiseen näyttelyssä ja näyttelyluettelossa sekä teosten julkaisemiseen ja tekijän nimen ilmoittamiseen väitöskirjassa.

Tapauksessa on kyse valokuvateosten tekijöiden nimen ilmoittamisesta, jonka osalta valokuvateosten tekijät käyttävät heille tekijänoikeuslain nojalla kuuluvaa yksinoikeutta määrätä tekijän nimen ilmoittamisesta. Toisaalta on kyse myös henkilötietojen käsittelystä tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tietosuoja-asetus ei estä teoksen tekijän ilmoittamista, sillä tekijän nimen ilmoittamiselle löytyy tietosuoja-asetuksesta käsittelyperuste.

Yleinen tietosuoja-asetus on yleislaki, joka koskee kaikkia henkilötietoja. Henkilön nimi taas voi olla myös tekijänoikeuslain tarkoittama tekijän nimi. Jos tekijänoikeuslaki ja tietosuoja-asetus olisivat ristiriidassa, tulisi soveltaa ensisijaisesti erityislakia.

Lainsäädännön lisäksi tulee aina noudattaa tutkimuseettistä ohjeistusta, joka lähtee tutkittavien kunnioittamisesta ja vahingoittamisen välttämisestä.

Tekijänoikeus ja henkilötietojen suoja perusoikeuksina

Tietosuoja-asetuksen perusteluosion neljännessä johtolauseessa todetaan, että oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen, vaan sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin. Näitä muita nyt tarkasteltavia perusoikeuksia ovat taiteen ja tutkimuksen vapaus ja sananvapaus.

Oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen, vaan sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin.

Euroopan unionin perusoikeuskirja turvaa perusoikeudet. Perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan mukaan tekijän oikeudet turvataan perusoikeutena. Perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaan perusoikeutena turvataan taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus. Taiteen ja tutkimuksen vapautta turvaa myös 11 artiklan sananvapaus. Perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 85 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion on sovitettava yhteen asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen mukaan lukien käsittely akateemisia tarkoituksia varten. Näitä tarkoituksia varten jäsenvaltion on säädettävä vapautuksia ja poikkeuksia. Yleisen edun mukaisia tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten tapahtuvaa käsittelyn osalta voidaan tietosuoja-asetuksen 89 artiklan nojalla säätää poikkeuksia rekisteröityjen oikeuksiin. Kansalliset säännökset eivät vielä ole selvillä tätä kirjoitettaessa.

Maria Rehbinder on Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelun tekijänoikeusasiamies.


Lisätietoja:

Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1963/19630003/19630003_2
Tekijänoikeuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Tietosuoja-asetus: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679
Euroopan unionin perusoikeuskirja: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A12012P%2FTXT
Lex specialis derogat legi generali tulkintasääntö: ks. Silvia Sorzetto: The Lex Specialis Principle and its Uses in Legal Argumentation, Eunomia Nro 3, septiembre 2012 –febrero 2013 pp. 61–87 (http://eunomia.tirant.com/?p=1164)
UK Data Archive: http://www.data-archive.ac.uk/create-manage/copyright/copyright-ownership