Bonnin julistus puolustaa tieteellisen tutkimuksen vapautta

Eurooppa määrittelee itsensä sivistyksen ja tieteen puolustajaksi näinä aikoina, joina tutkimuksen ja ilmaisun vapauteen kohdistuu kasvavia uhkia ja paineita. Lokakuussa 2020 annettiin Bonnin julistus tieteellisen tutkimuksen vapaudesta (Bonn Declaration on Freedom of Scientific Research). Kaikki Euroopan unionin 27 jäsenmaata sekä tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava komissaari ovat allekirjoittaneet julistuksen. 

Julistuksen lähtökohtana on, että tieteellisen tutkimuksen vapaus kuuluu yleismaailmallisiin oikeuksiin. Tutkimuksen vapaus on mainittu niin EU:n perusoikeuskirjassa kuin Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessakin. 

Vapaus tehdä tutkimusta ja tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ovat edellytyksiä sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja poliittisesti kestävälle kehitykselle.    

Tieteellisen tutkimuksen vapaus kattaa laajan kirjon arvoja ja käsitteitä, kuten avoimuus, korkeatasoisuus, tasa-arvo, monimuotoisuus, tieteellinen uteliaisuus, vastuullisuus ja kansainvälisyys. Nämä ovat myös avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan peruspiirteitä. Vapaus tehdä tutkimusta ja tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ovat edellytyksiä sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja poliittisesti kestävälle kehitykselle.    

Tutkimuksen vapaudella on suora yhteys tiedonvälityksen ja ilmaisun vapauteen. Tutkijoilla näet tulee olla oikeus vapaasti tuottaa, julkistaa ja jakaa tietoa tiedeyhteisölle ja muulle yhteiskunnalle. 

Tutkimuksen vapaus liittyy myös liikkumisen ja yhdistymisen vapauteen. Tutkijoilla täytyy olla mahdollisuus tehdä yhteistyötä itse valitsemiensa kollegoiden kanssa näiden taustainstituutiosta, tieteenalasta tai asuinmaasta riippumatta. Bonnin julistuksen mukaan tutkimusorganisaatioiden ja tiederahoittajien tuleekin tukea yhteistyötä myös sellaisista maista tulevien tutkijoiden kanssa, joissa hallitukset eivät välttämättä jaa eurooppalaisia arvoja. Julistuksella on täten myös tiedediplomaattinen ulottuvuus.  

Julistus on ajankohtainen Euroopassa juuri nyt 

Vuonna 2021 lasketun akateemisen vapauden indeksin mukaan vain viidesosa maailman väestöstä asuu valtioissa, joissa akateeminen vapaus toteutuu hyvin. Suurin osa Euroopasta kuuluu kärkiryhmään, joskin muutamissa eurooppalaisissakin maissa akateemisen vapauden tilassa on toivomisen varaa. Unkari ja Montenegro jäävät viisiportaisen asteikon kolmannelle tasolle.

Lehdistönvapauden kehitys on vielä huolestuttavampi. Tuoreimman lehdistönvapauden indeksin mukaan vapaimpien maiden joukossa on enää 12 valtiota eli vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomi sijoittuu toiseksi heti Norjan jälkeen, ja kaikkiaan kärkiryhmään kuuluu yhdeksän Euroopan maata. Esimerkiksi Saksa on pudonnut parhaasta ryhmästä, koska ääriliikkeiden ja salaliittoteorioiden kannattajat ovat toistuvasti ja väkivaltaisestikin hyökänneet toimittajia vastaan. 

Allekirjoittaneet vakuuttavat tukevansa tutkimuksen vapautta

Bonnin julistus on ennen kaikkea kohdistettu eurooppalaiselle julkiselle sektorille eli hallituksille, yliopistoille, valtiollisille tutkimuslaitoksille ja tutkimusrahoittajille. Allekirjoittaneet ministerit vakuuttavat olevansa sitoutuneita tukemaan tutkimuksen vapautta sekä vastustamaan tiedettä kyseenalaistavia voimia ja virheellisen tiedon levittämistä. Hallitusten tehtävänä on lisäksi erityisesti turvata yliopistojen ja tutkimuslaitosten itsenäisyys ja riippumattomuus sekä huolehtia tasapainosta tutkijalähtöisen ja yhteiskunnallisista tarpeista kumpuavan tutkimuksen välillä.

Allekirjoittaneet ministerit vakuuttavat olevansa sitoutuneita tukemaan tutkimuksen vapautta sekä vastustamaan tiedettä kyseenalaistavia voimia ja virheellisen tiedon levittämistä.  

Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien odotetaan tukevan tutkimustuloksista tiedottamista ja osallistuvan faktapohjaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kaiken pohjana tulee luonnollisesti olla korkeatasoinen tutkimus, hyvät tieteelliset käytännöt sekä tasa-arvoisuus ja läpinäkyvyys tutkijanurien edistämisessä.

Jokainen tutkimuksen ja tiedonvälityksen parissa työskentelevä voi omalta osaltaan huolehtia siitä, että noudattaa Bonnin julistuksen periaatteita ja pitää niitä esillä omissa yhteistyöverkostoissaan. Tutkimuksen, tiedonvälityksen ja tietoperusteisen yhteiskunnallisen keskustelun vapaus on meidän kaikkien yhteinen asiamme.  

Päivi Tikka on strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Suomen Akatemiassa.