Avoin oppiminen moninaisia oppijoita tukemassa

10.5.2021
""

Oppijoita on monenlaisia. Avoin oppiminen on osa avointa tiedettä ja suuntaus, joka tähtää helpottamaan kaikkien osallistumista oppimiseen.

Avoin oppiminen on suuntaus, jonka tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille. Se onnistuu, kun madalletaan oppimisen ja opetuksen esteitä sekä lisätään oppimisen, oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä.

Avoin oppiminen tukee luontaisesti moninaisia oppijoita ainakin kahdella tavalla. Yhtäältä se pyrkii tarjoamaan enemmän oppimismahdollisuuksia kaikille ikään, sukupuoleen, terveydentilaan, kulttuuriin, kieleen tai elinolosuhteisiin katsomatta. Toisaalta se pyrkii myös yhdestä muotista tulevien tutkintojen sijaan tarjoamaan oppijoiden omiin tilanteisiin ja ympäristöihin sovitettuja oppimismahdollisuuksia esimerkiksi osallistamalla oppijat niiden suunnitteluun.

Suosituksista ja linjauksista käytäntöön

Moninaisten oppijoiden tukeminen on huomioitu tärkeänä periaatteena kansainvälisellä tasolla esimerkiksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn Avointen oppimateriaalien suosituksessa ja kansallisella tasolla korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksessa.

Jotta linjauksilla olisi käytännön vaikutuksia, on opettajia ja muita oppimista työssään edistäviä tahoja kannustettava soveltamaan niitä osana oppimisen arkea ja käytänteitä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että avoimen oppimisen edistäjät saavat työstään ansaitsemansa tunnustuksen ja että edistämistyö tukee luontevasti heidän etenemistään työuralla.

On tärkeää, että avoimen oppimisen edistäjät saavat työstään ansaitsemansa tunnustuksen ja että edistämistyö tukee luontevasti heidän etenemistään työuralla.

Kansallisen Suositus meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta luonnos on juuri ollut keväällä 2021 kommenttikierroksella. Suositus antaa korkeakouluille ja muille avointa oppimista edistäville organisaatioille konkreettisia neuvoja, miten avoimen oppimisen eteen tehdyn työn voi huomioida esimerkiksi rekrytoinneissa, urapolulla edettäessä ja erityisiä palkintoja myönnettäessä. Keskeinen huomio on, että avoimesti saatavilla olevien oppimismahdollisuuksien lisääminen on jo itsessään meriitti, olipa kyseessä sitten avoimien oppimateriaalien laatiminen, kaikille avointen verkkokurssien tekeminen tai laajalle yleisölle suunnattujen luentojen ja kurssien järjestäminen.

Jotta oppijoiden moninaisiin tarpeisiin vastaaminen ei avointa oppimista edistettäessä unohtuisi, ei avoimen oppimisen meriittejä kuitenkaan pitäisi arvioida pelkkien käyttäjä- tai osallistujamäärien mukaisesti. Esimerkiksi jonkin paikallisyhteisön tarpeisiin sovitettu opetusjakso voi vaikuttaa yhteisön elämään syvällisesti ja olla siksi yhtä suuri ansio kuin laajan maailmanlaajuisen yleisön kerännyt verkkokurssi.

Moniin tarpeisiin soveltuvat oppimateriaalit

Oppimisen avoimuuden edistämisen kannalta keskeisessä asemassa ovat avoimet oppimateriaalit, joita niiden tekijät ovat antaneet oikeuden käyttää, levittää ja muokata. Avoimet oppimateriaalit itsessään tukevat moninaisia oppijoita. Esimerkiksi oikeus muokata materiaalia tarjoaa mahdollisuuden sovittaa materiaali erilaisten oppijaryhmien tarpeisiin vaikkapa kääntämällä se toiselle kielelle.

Avoimen oppimateriaalin tekijä voi helpottaa tekemiensä materiaalien käyttämistä ja sovittamista eri konteksteihin muillakin tavoin. Kansallisissa valmisteltavissa Avointen oppimateriaalien laatukriteereissä on jatkojalostamista helpottavat ominaisuudet nostettu esiin merkkeinä laadultaan edistyneemmistä avoimista oppimateriaaleista. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avoimien tiedostomuotojen käyttäminen avoimissa oppimateriaaleissa tarjoaa mahdollisuuden muokata niitä ilman maksullisten ohjelmistojen hankkimista. Varsinkin videomateriaalien kääntämistä taas helpottaa erillisten tekstitystiedostojen tarjoaminen videoiden ohessa.

Laadultaan edistyneemmät avoimet oppimateriaalit eivät ole vain helposti sovitettavissa eri konteksteihin, vaan jo niiden oppisisältöä suunniteltaessa on huomioitu erilaisia oppimistyylejä. Lisäksi hyvä avoin oppimateriaali soveltuu monenlaisiin oppimispolkuihin ja opintokokonaisuuksiin. Materiaalin suunnittelussa on kenties osallistettu oppijoita ja näin sovitettu se jo heidän tarpeisiinsa.

Keskeistä moninaisten oppijoiden tukemisessa on huolehtia avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta.

Erityisen keskeistä moninaisten oppijoiden tukemisessa on huolehtia avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta valmisteilla olevan kansallisen Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -oppaan mukaisesti. Oppimateriaalien saavutettavuus on tärkeää kaikille oppijoille, koska lähes väistämättä jokainen kohtaa tilanteita, joissa saavutettavuudesta on hyötyä: esimerkiksi riittävä kontrasti auttaa, jos oppija yrittää lukea oppimateriaalia kirkkaassa auringonvalossa.

Parhaimmillaan saavutettavat oppimateriaalit tarjoavat jokaiselle tasavertaiset käyttömahdollisuudet. Tällainen oppimateriaali ehkäisee myös yksittäisten oppijoiden tai oppijaryhmien leimaamista, kun kenelläkään ei ole tarvetta erikseen etsiä tai pyytää omiin tarpeisiinsa vastaavia vaihtoehtoisia materiaaleja.

Avoimuus antaa lisäksi mahdollisuuden levittää saavutettavia oppimateriaaleja monien oppijoiden käytettäväksi. Samalla avoimuus osaltaan auttaa hyviä saavutettavuuskäytäntöjä leviämään, koska se tarjoaa oppimateriaalien tekijöille mahdollisuuden ottaa mallia hyvistä saavutettavista oppimateriaaleista ja kehittää niitä pidemmälle.

Ilmari Jauhiainen on asiantuntija Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatiossa.

Terhi Kaipainen on tietoasiantuntija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluissa.

Anne Kärki on yliopettaja ja tutkija Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Miki Kallio on tiedepoliittinen erityisasiantuntija Oulun yliopiston Strategian ja tiedepolitiikan yksikössä.