Avoimet oppimateriaalit

17.2.2020

Avoimet oppimateriaalit ovat yksi väline koko koulutus- ja opetusjärjestelmän perinpohjaiseen uudistamiseen avoimen oppimisen suuntaan.

Avoimet oppimateriaalit (Open Educational Resource, OER) ovat UNESCOn määritelmän mukaan

  • opetus-, oppi- tai tutkimusmateriaaleja
  • minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä
  • yleiseen käyttöön vapautettuja tai tekijänoikeuden alaisia, mutta avoimella lisenssillä lisensoituja ja
  • kaikilla on oikeus
    • päästä käsiksi niihin
    • käyttää niitä uudelleen
    • soveltaa niitä uusissa yhteyksissä
    • muokata niitä ja
    • jakaa niitä eteenpäin.

Avoin oppimateriaali ei siis välttämättä ole digitaalinen, vaan se voi olla esimerkiksi paperisessa muodossa. Muodon sijaan oleellista on oppimateriaalin avoin saatavuus ja mahdollisuus hyödyntää ja muokata sitä vapaasti.

Muodon sijaan oleellista on oppimateriaalin avoin saatavuus ja mahdollisuus hyödyntää ja muokata sitä vapaasti.

Avoimien oppimateriaalien käsite luotiin UNESCOn vuoden 2002 seminaarissa. Merkkipaaluja avoimien oppimateriaalien kansainvälisessä omaksumisessa ovat olleet 2012 Pariisin julistus avoimista oppimateriaaleista, 2017 Ljubljanan avoimien oppimateriaalien toimintasuunnitelma ja 2019 UNESCOn suositus avoimista oppimateriaaleista.

Avoimen tieteen koordinaatiossa on valmisteilla suomalaiselle tutkimusyhteisölle linjaus avoimien oppimateriaalien ja yleisemmin avoimen oppimisen edistämisestä. Linjauksen ensimmäinen osa avoimista oppimateriaaleista on suunniteltu valmistuvan 2020. Lisäksi linjausta tukemaan laaditaan yksityiskohtaisempia suosituksia, joista ensimmäinen, tekijänoikeudellisia ja sopimuksellisia asioita koskeva suositus on valmistumassa 2020.

Avoimet oppimateriaalit ja avoin oppiminen

Avoimien oppimateriaalien käsite on alusta alkaen kytketty laajempaan avoimen oppimisen käsitteeseen. Avoimessa oppimisessa kyse ei ole vain oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta, vaan koko koulutus- ja opetusjärjestelmän perinpohjaisesta uudistamisesta, jossa avoimet oppimateriaalit ovat yksi väline.

Avoimien oppimateriaalien rinnalla tärkeäksi avoimessa oppimisessa nousee avoimien opetuskäytäntöjen käsite (Open Educational Practices, OEP). Avoimien opetuskäytäntöjen keskeisenä tavoitteena on tehdä oppimisesta ja opetuksesta oppijakeskeisempää.

Avoimien opetuskäytäntöjen keskeisenä tavoitteena on tehdä oppimisesta ja opetuksesta oppijakeskeisempää.

Tavoitetta edistetään ensinnäkin muuttamalla opetusmenetelmät oppijalähtöisiksi, jolloin oppija pystyy itse esimerkiksi vaikuttamaan opetuksen ja oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin. Tällöin oppija ei ole välttämättä pelkästään avoimien oppimateriaalien käyttäjä, vaan pääsee myös osallistumaan oppimateriaalien laatimiseen ja kehittämiseen.

Toinen tapa edistää oppijakeskeisyyttä on tehdä koulutusjärjestelmästä joustavampi, jolloin oppijalla on enemmän mahdollisuuksia räätälöidä koulutuksesta omaan tilanteeseensa sopivaa. Avoimet oppimateriaalit ovat tärkeä joustavoittamisen apuväline, koska niiden käyttäminen ei ole sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Toisaalta avoimien oppimateriaalien hyödyntäminen myös vaatii koulutusjärjestelmältä joustavampia ratkaisuja. Esimerkiksi opetuksen arviointi- ja hyväksilukemiskäytäntöjä täytyy miettiä uudelleen, jos halutaan, että avoimien oppimateriaalien avulla tapahtunut oppiminen kelpaa osaksi virallista tutkintoa.

Käytännön ohjeita tekijänoikeudesta: mitä on hyvä huomioida oppimateriaaleja avattaessa?

Epätietoisuus esimerkiksi tekijänoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä on yksi suurimmista syistä, joka saa oppimateriaalin laatijan empimään materiaalin avaamista. Perustapaus on kuitenkin hyvin yksinkertainen: oppimateriaalien tekijänoikeus kuuluu niiden tekijälle, jolla yksin on oikeus päättää niiden avaamisesta. Tässäkin tapauksessa tekijän on vielä huomioitava, ettei oppimateriaalien avaaminen riko esimerkiksi tietosuojaa tai yksityisyydensuojaa.

Kätevä työkalu oppimateriaalien avaamiseen ovat Creative Commons – eli CC-lisenssit, jotka yleisesti käytettyinä kertovat oppimateriaalien hyödyntäjälle, mitä hän saa oppimateriaalille tehdä.

CC-lisenssejä on eri tilanteisiin sopivia. Esimerkiksi CC-BY-SA (Nimeä ja Jaa samoin) on hyvä vaihtoehto, jos tekijä haluaa materiaalin leviävän mahdollisimman laajalle. CC-BY-ND (Nimeä ja Ei Muutoksia) taas soveltuu tilanteisiin, joissa on ehdottoman tärkeää, ettei materiaalista ole liikkeellä versioita, jotka sisältävät väärää informaatiota. Aineiston yhteydessä on hyvä kertoa, millä CC-lisenssillä se on lisensoitu.

Oppimateriaalien tekijänoikeus kuuluu niiden tekijälle, jolla yksin on oikeus päättää niiden avaamisesta.

Tilanne mutkistuu hieman, jos tekijä hyödyntää oppimateriaalin laatimisessa materiaalia, jonka tekijänoikeudet kuuluvat jollekin toiselle henkilölle. Tällöin oppimateriaalin tekijän on varmistettava, että hyödynnetyn materiaalin laatija on antanut tarpeelliset käyttöoikeudet omaan materiaaliinsa esimerkiksi CC-lisenssien avulla. Sama periaate on voimassa myös, kun hyödynnetään videotallenteiden tapaista materiaalia, johon tekijänoikeuden sijaan jollakin henkilöllä on lähioikeus.

Mikäli avoimia oppimateriaaleja laatimassa on useampi tekijä, on oppimateriaalien avaamisesta sovittava kaikkien tekijöiden kesken. Helpointa on sopia asiasta mahdollisimman varhain, mielellään jo oppimateriaalia suunniteltaessa.

Koska oppilaat osallistuvat yhä enemmän oppimateriaalien laatimiseen, on myös heidän mahdollinen tekijänoikeutensa huomioitava ja heiltäkin on saatava suostumus oppimateriaalin avaamiseen. Oppilailla on hyvä olla mahdollisimman varhain tieto, jos oppijaksoon kuuluu avoimen oppimateriaalin laatimista. On myös vastuullista, että oppilailla on tarvittaessa oppijakson suorittamiseen vaihtoehtoinen tapa, johon ei kuulu avoimen oppimateriaalin laatimista.

Jos organisaatio (esimerkiksi yliopisto tai AMK) haluaa julkaista avoimia oppimateriaaleja, oppimateriaalien tekijöiden on ensin täytynyt luovuttaa organisaatiolle tähän tarvittavat käyttöoikeudet esimerkiksi CC-lisensseillä tai erillisillä sopimuksilla. Organisaatioiden on hyvä tehdä oppimateriaalien laatimista koskevista sopimuskäytännöistä mahdollisimman läpinäkyviä, jotta oppimateriaalien tekijöillä olisi selkeä käsitys, mihin he sitoutuvat, jos luovuttavat käyttöoikeudet oppimateriaaleihin.

Ilmari Jauhiainen on suunnittelija Tieteellisten seurain valtuuskunnassa.


Lisätietoja:

Mitä asioita hyvä huomioida oppimateriaalien avoimessa julkaisemisessa -suositus: https://avointiede.fi/sites/default/files/2020-02/Suositus-oppimateriaalien-avoin-julkaiseminen.pdf
Tiivistelmä UNESCOn avoimien oppimateriaalien suosituksesta (2019): https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/unescon-suositus-avoimista-oppimateriaaleista