Asiasanahaku

Avoimen oppimisen osaamisvaatimuksissa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimien oppimateriaalien hyödyntäjän, avoimien oppimateriaalien laatijan ja avoimen oppimisen vaikuttajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimuksia voi hyödyntää esimerkiksi organisaation avoimen oppimisen osaamista tarjoavien koulutusten suunnittelemisessa.

Osaamisvaatimukset ovat kumuloituvia: avoimien oppimateriaalien laatijan edellytetään hallitsevan myös avoimien oppimateriaalien hyödyntäjän osaamisvaatimukset ja avoimen oppimisen vaikuttajan edellytetään hallitsevan myös avoimien oppimateriaalien laatijan osaamisvaatimukset.

Avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä

Avoimien oppimateriaalin hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua. Tarkemmin avoimien oppimateriaalien hyödyntäjän edellytetään:

• osaavan selittää avoimen oppimisen peruskäsitteistöä, kuten avoimien oppimateriaalien sekä avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen ja avoimen lähdekoodin sekä avoimen teknologian käsitteitä,
• ymmärtävän avoimen oppimisen kytköksiä avoimen tieteen ja tutkimuksen viitekehykseen,
• ymmärtävän avoimen oppimisen merkityksen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle sekä muulle yhteiskunnalle,
• osaavan hyödyntää oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessa ja omien oppimateriaalien tekemisessä tekijänoikeuksien ja yleisten lisenssityyppien asettamien ehtojen mukaisesti,
• tuntevan parhaat kanavat avoimien oppimateriaalien löytämiseen
• osaavan hyödyntää kansallista Avointen oppimateriaalien kirjastoa avointen oppimateriaalien etsimiseen,
• osaavan tunnistaa monenlaisia avoimen oppimateriaalin muotoja ja formaatteja
• osaavan hyödyntää muita avoimia materiaaleja omassa opetuksessa ja omien oppimateriaalien tekemisessä,
• ymmärtävän oppimateriaalin saavutettavuuden ja laadun vaikutuksen oppimistuloksiin,
• ymmärtävän perusteet, joilla arvioidaan avointen oppimateriaalien saavutettavuutta ja laatua kansallisten kriteerien avulla, sekä
• ymmärtävän, miten avoimia oppimateriaaleja voi vertaisarvioida.

Avoimien oppimateriaalien laatija

Avoimien oppimateriaalien laatija osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiä sekä osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa. Tarkemmin avoimien oppimateriaalien laatijan edellytetään:

• ymmärtävän, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa,
• ymmärtävän, miten tietosuoja vaikuttaa avoimien oppimateriaalien laatimiseen esimerkiksi kuvien käyttöön vaadittavien lupien osalta,
• ymmärtävän avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietoturvakysymyksiä,
• osaavan antaa muille käyttöoikeuksia materiaaliin erilaisilla lisensseillä,
• osaavan soveltaa avointen oppimateriaalien laatimisen työkaluja, erityisesti avoimeen lähdekoodiin ja avoimeen teknologiaan perustuvia,
• osaavan hyödyntää kansallisia avointen oppimateriaalien laatukriteerejä omien materiaaliensa laatimisessa,
• ymmärtävän, miten saavutettavuusvaatimukset ja esteettömysdirektiivi koskevat avoimia oppimateriaaleja,
• osaavan viedä avoimien oppimateriaalien kuvailutiedot kansalliseen Avointen oppimateriaalien kirjastoon,
• osaavan julkaista avoimia oppimateriaaleja kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa,
• ymmärtävän, minkä periaatteiden mukaisesti avoimista oppimateriaaleista ansioidutaan, sekä
• osaavan tuoda avoimet oppimateriaalit osaksi omaa julkaisuluetteloa.

Avoimen oppimisen vaikuttaja

Avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä. Tarkemmin avoimen oppimisen vaikuttajan edellytetään:

• osaavan soveltaa erilaisia avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä,
• ymmärtävän, miten tietosuoja vaikuttaa avoimiin oppimis- ja opetuskäytäntöihin esimerkiksi avoimien alustojen tietosuojariskien kautta,
• ymmärtävän, mitä avointen verkkokurssien ja MOOCien laatimiseen vaaditaan,
• osaavan osallistaa opiskelijoita oppimateriaalien tekemiseen,
• ymmärtävän oppimateriaalien yhteiskehittämiseen liittyviä käytäntöjä, kuten oikeuksia ja vastuita koskevia sopimuksia,
• tuntevan avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien verkostoja,
• osaavan hyödyntää esimerkiksi Open Badge -osaamismerkkejä avoimesta oppimisesta saadun osaamisen osoittamisessa,
• ymmärtävän, minkä periaatteiden mukaisesti avoimesta oppimisesta ansioidutaan, sekä
• osaavan kirjata avoimen oppimisen meriitit omaan ansioluetteloon.

Oppimisen avoimuuden merkittävimpiä edistäjiä ovat opettajat, mutta työtä avoimen oppimisen hyväksi tekevät myös monet muut tahot. Esimerkiksi korkeakoulut tukevat ja kannustavat opettajia käyttämään ja tuottamaan avoimia oppimateriaaleja ja osallistumaan myös aktiivisesti oppimisen avoimuuden edistämiseen kansallisella tasolla. Nämä ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti opastamaan opettajien meritoitumisen huomioimisessa, mutta niitä voidaan soveltaa myös muihin oppimisen avoimuutta edistäviin tehtäviin ja rooleihin, joita ovat esimerkiksi:

• tutkijat ja tutkimushankkeet, jotka tuottavat avoimia oppimateriaaleja
• opiskelijat, jotka ovat osallistuneet avointen oppimateriaalien ja muun avoimen oppimisen edistämiseen
• oppimisen avoimuutta omassa työssään tukevat henkilöt, esimerkiksi kirjastojen asiantuntijat, tutkijat, opetussuunnittelijat ja muu tukihenkilöstö
• vaikuttajat, jotka ovat viestineet avoimesta oppimisesta ja inspiroineet muita edistämään oppimisen avoimuutta
• johtajat ja päättäjät, jotka ovat osallistuneet merkittävästi oppimisen avoimuuden edistämiseen ja joiden panoksella on ollut laajoja vaikutuksia avoimeen opetukseen.

On myös hyvä huomioida, että sama henkilö voi toimia monessa eri roolissa ja edistää niissä avointa oppimista eri tavoin.

Meritoinnissa huomioitavia periaatteita

Oppimisen avoimuuden edistäminen vaatii opettajalta aikaa ja osaamista ja on yksi mahdollinen ja tärkeä osa opettajan työtä. On suositeltavaa, että organisaatioilla on selkeät kriteerit ja ohjeet, miten oppimisen avoimuuden edistäminen otetaan huomioon yhtenä osana, kun opettajan työn kokonaisuutta arvioidaan esimerkiksi rekrytoinneissa, urapolulla edettäessä, palkkausta määritettäessä, rahoitushauissa ja palkintoja myönnettäessä. Näiden lisäksi erityisesti korkeakouluja suositellaan varmistamaan, että opettajilla on mahdollisuus käyttää työaikaansa avoimen oppimisen edistämiseen ja huomioida se työaikasuunnitelmassaan.

Oppimisen avoimuuden painoarvo ja merkitys voivat vaihdella arvioinnin tarkoituksesta riippuen. Kriteereistä ja painotuksista tulee aina kertoa arvioitaville henkilöille.

Avoimen oppimisen meriittejä arvioitaessa tulee huomioida paljon muutakin kuin julkaistujen avoimien oppimateriaalien sekä muiden julkaisujen ja meriittien määrä. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi:

• Laatu: Laadun arvioinnissa kannattaa käyttää apuna asiantuntijoita. Avoimien oppimateriaalien kohdalla laadun arvioinnissa voi hyödyntää kansallista Avointen oppimateriaalien laatukriteeristöä.
• Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden osalta arvioinnissa voi käyttää apuna avoimien oppimateriaalien lataus- tai käyttömääriä, avointen kurssien ja luentojen osallistuja- tai suoritusmääriä sekä kaikista näistä saatua palautetta. Vaikuttavuudenkaan osalta pelkät numerot eivät kerro kaikkea, vaan esimerkiksi oppijan osaamisen kehittyminen ja syvällinen vaikutus rajattuun yhteisöön voi olla merkittävämpi meriitti kuin pinnallinen vaikuttaminen laajempaan yleisöön.
• Avoimuuden aste: Lähtökohtaisesti on sitä suurempi meriitti, mitä avoimempaa oppimista opettaja on edistänyt. Perustelluista syistä periaatteesta voi joustaa ja arvioida esimerkiksi muokkausoikeuksiltaan rajoitetummin lisensoitua oppimateriaalia yhtä meritoivana kuin täysin avointa oppimateriaalia. Vähäisemmän avoimuuden asteen syynä voivat olla esimerkiksi alakohtaiset käytännöt tai tiettyjen oppimateriaalien sisältöihin liittyvät erityiset riskit, esimerkiksi tietojen vanhentuminen tai sisältöjen sensitiivisyys.
• Yhteistyö: Avoimen oppimisen yhtenä ajatuksena on mahdollistaa yhteistyötä opettajien välillä sekä esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden välillä. Esimerkiksi toisten tekemien avoimien materiaalien hyödyntäminen omien avoimien oppimateriaalien laatimisessa, avoimien kurssien ja luentojen sekä oppimateriaalien yhteiskehittäminen ja opiskelijoiden osallistaminen avoimen oppimisen kehittämiseen pitäisi nähdä arvioinnissa positiivisena asiana.
• Meriitin vaatima työmäärä ja osaaminen: Kurssien, luentojen ja oppimateriaalien kohdalla työmäärää voidaan arvioida esimerkiksi niiden laajuuden perusteella. Oppimateriaalien kohdalla myös niiden tyyppi voi olla merkittävä, esimerkiksi verkkokurssin tai oppimispelin laatiminen vaatii usein enemmän työtä ja osaamista kuin luentokalvojen julkaiseminen.

Opettajien osaamistasot

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta voi kehittää ja edistää monin tavoin. Jokainen voi aloittaa oppimisen avoimuuden edistämisen omalta osaamistasoltaan. Osaamisen kehittyessä opettajalle mahdollistuu enemmän tapoja edistää oppimisen avoimuutta ja vaikuttaa opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi toisiin opettajiin, omaan organisaatioon, erilaisiin opetuksen ja tutkimuksen kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin sekä muuhun yhteiskuntaan.

Organisaatioiden on hyvä antaa opettajille mahdollisuus hyödyntää kehittymistään oppimisen avoimuuden edistämisessä, esimerkiksi osana urapolulla etenemistä. Oppimisen avoimuutta arvioitaessa voidaan painottaa eri tavalla eri osaamistasoille soveltuvia oppimisen avoimuuden edistämistapoja ja niihin liittyviä meriittejä. Osaamistasojen ja niille ominaisten meriittien määrittelyyn voi hyödyntää seuraavaa jaottelua.

1. Jokainen opettaja voi edistää oppimisen avoimuutta esimerkiksi seuraavasti:

• kehittää omaa osaamistaan oppimisen avoimuudesta ja siihen liittyvistä asioista (ks. Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset),
• hyödyntää omassa opetuksessaan avoimia oppimateriaaleja ja ohjelmistoja sekä
• hyödyntää omassa opetuksessaan avoimeen oppimiseen liittyviä oppimis- ja opetuskäytänteitä.

2. Kokemuksen karttuessa opettaja voi edistää oppimisen avoimuutta esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• vertaisarvioida toisten tekemiä avoimia oppimateriaaleja,
• julkaista tekemiään avoimia ja saavutettavia oppimateriaaleja,
• osallistua täysin avointen verkkokurssien tekemiseen (MOOC) tai pitää laajalle yleisölle avoimia luentoja ja kursseja (esimerkiksi Studia Generalia),
• auttaa toisia oppimisen avoimuuden kysymyksissä,
• osallistua oppimisen avoimuuden asiantuntijana toisten opettajien arviointiin,
• osallistaa opiskelijoita avointen oppimateriaalien tuottamisessa sekä
• jakaa tai julkaista avoimesti omia oppimis- ja opetuskäytäntöjään (esimerkiksi opetuksen suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin liittyen).

3. Syvällisesti oppimisen avoimuuteen perehtynyt opettaja voi edistää oppimisen avoimuutta monenlaisilla tavoilla, esimerkiksi:

• tekemällä avoimeen oppimiseen liittyvää tutkimusta,
• osallistumalla kansallisiin tai kansainvälisiin avoimen oppimisen verkostoihin tai hankkeisiin sekä
• johtamalla kansallisia ja kansainvälisiä avoimen oppimisen työryhmiä tai hankkeita.

Meriittien kirjaamisesta

Organisaatioiden on syytä antaa selkeät ohjeet, miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden meriitit on arviointitilanteissa kirjattava. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuteen liittyvät meriitit voi kirjata CV:hen, opetusportfolioon tai organisaation tutkimustietojärjestelmään. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa oppimisen ja oppimateriaalien avaamiseen liittyvät meritoitumistiedot saadaan haravoitua suoraan eri tietojärjestelmistä.

Organisaatioiden ohjeistuksessa voi oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden meriitit jakaa avoimiin oppimateriaaleihin, avointa oppimista koskeviin tutkimustuotoksiin, täysin avoimiin kursseihin ja luentoihin sekä avoimeen oppimiseen liittyvään toimintaan. Jaottelu on mahdollisuuksien mukaan hyvä huomioida myös organisaation tutkimustietojärjestelmässä. Samaa jaottelua voivat soveltaa myös opettajat, jotka haluavat ylläpitää esimerkiksi omaa CV:tään.

Mitä saavutettavuus on?

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon.

Saavutettava avoin oppimateriaali tukee oppijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Saavutettavassa avoimessa oppimateriaalissa sisällöt ovat ymmärrettävät ja materiaalit ovat teknisesti helppokäyttöiset niin verkkosivuilla kuin mobiilisovelluksissakin. Tekninen käytettävyys kattaa materiaalin luettavuuden avustavilla teknologioilla. Fyysinen saavutettavuus on otettu huomioon tilojen ja ympäristön esteettömyytenä.

Saavutettavista sisällöistä on hyötyä suurelle joukolle ihmisiä. Saavutettavuus hyödyttää erityisesti heitä, joilla on jokin todettu vamma tai toimintarajoite. Opiskelijoiden terveystutkimuksessa monet mainitsivat luki- ja keskittymisvaikeudet, joita voidaan helpottaa saavutettavilla oppimateriaaleilla (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016).

Tilapäisistä rajoitteista, kuten sairaudesta, tapaturmasta tai häiritsevistä ympäristötekijöistä kärsivät hyötyvät siitä, että oppisisältöjä on saatavilla monessa muodossa, kuten videoita tekstitettynä. Oppijan rajallinen kielitaito tai heikot IT-taidot edellyttävät oppimateriaaleilta saavutettavuutta.

Saavutettavuuden osa-alueet

Saavutettavuutta voidaan tarkastella teknisen toteutuksen, helppokäyttöisyyden sekä sisältöjen selkeyden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Teknisesti hyvin toteutetun eli HTML-standardia ja WCAG-ohjeistusta noudattavan verkkopalvelun lähdekoodi on virheetöntä ja loogista. Teknisesti hyvin toteutettu palvelu toimii hyvin erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla, kuten puheohjauksella ja ruudunlukuohjelmilla.

Helppokäyttöisyys tarkoittaa:

• verkkopalvelun käyttöliittymä on selkeä
• kokonaisuus on vaivaton hahmottaa
• navigaatio on selkeä
• etsitty sivu, toiminto tai sisältö löytyy sujuvasti.

Käytännössä oppimateriaalin pääsisällön tulee siis erottua selkeästi muista elementeistä. Huomiota tulee kiinnittää myös digitaalisissa oppimisympäristöissä navigointiin ja materiaalien nimeämiseen, jotta opiskelu niissä on kaikille vaivatonta ja mahdollistaa itsenäisen toimimisen.

Sisällön ymmärrettävyys on keskeinen osa saavutettavaa verkkopalvelua ja mahdollistaa oppimisen. Ymmärrettävyys rakentuu selkeästä kielestä ja loogisesti etenevistä kokonaisuuksista. Eri oppijoilla on eri tapoja havaita ja ymmärtää heille esitettyä tietoa, joten sisältöjen tarjoaminen eri aistein havaittavilla tavoilla edistää yksilöllistä oppimista. Vaihtoehtoisten materiaalien tarjoamisesta hyötyvät erityisesti opiskelijat, joilla on aistivamma tai oppimisvaikeuksia tai joiden äidinkieli ei ole suomi.

Saavutettavuuden sääntely

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) määrittää vähimmäistason (AA) verkkopalvelujen saavutettavuudesta pohjautuen WCAG 2.1. -standardiin. Laki pohjautuu Euroopan unionin direktiiviin (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan vuonna 22.12.2016. Direktiivin mukaan kaikkien digitaalisten palveluiden ja ns. julkaistujen aineistojen on oltava saavutettavia. Suomessa lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Laki koskee viranomaisen asemassa toimivia organisaatioita (esim. ammattikorkeakoulut ja yliopistot, kunnat). Viranomaisten lisäksi saavutettavuusvaatimukset koskevat julkisoikeudellisia laitoksia, sellaisia järjestöjä, organisaatioita ja palveluita, joiden toimintaa tuetaan julkisin varoin, sekä osaa yksityissektorin palveluntarjoajista (pankit, vakuutusyhtiöt).

Viranomaisten ja julkisoikeudellisten verkkopalvelujen ja verkossa julkaistujen sisältöjen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset. Vaatimukset koskevat kaikkea verkossa julkaistuja sisältöjä, niin tekstiä, kuvia, videoita kuin erilaisia tiedostojakin. Verkossa jaettavia tai esitettäviä tiedostoja laki koskee takautuvasti vain osittain: aiemmin kuin 23.9.2020 julkaistut videot ja äänitiedostot sekä aiemmin kuin 23.9.2018 julkaistut asiakirjatiedostot eivät ole lain piirissä.

Lakia ei tarvitse soveltaa yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisessa opetuksessa, kun verkkosivusto tai mobiilisovellus tuotetaan opetuksen yhteydessä ja sen käyttö tapahtuu rajatussa ryhmässä määräaikaisesti. Lain saavutettavuusvaatimukset eivät koske myöskään suoria videolähetyksiä.

Jokaisen organisaation, jota lain saavutettavuusvaatimukset koskevat, on tehtävä verkkosivustoistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusseloste ja julkaistava se verkkosivuillaan. Mahdolliset poikkeamat saavutettavuusvaatimuksista (esim. saavutettavuuspuutteet verkkosivustoilla tai Microsoft Office -dokumenteissa) ja mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuudesta tulee kertoa selosteessa.

Miten saavutettavia avoimet oppimateriaalit ja oppimisympäristöt parhaimmillaan ovat oppijan näkökulmasta?

Saavutettavuus on kaikkia varten, sillä se tekee oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen käyttämisestä helpompaa ja sujuvampaa jokaiselle. Lähes väistämättä eteen tulee tilanteita, joissa saavutettavuuden eri osatekijöistä on hyötyä – esimerkiksi oppimateriaalin riittävä kontrasti auttaa, jos käyttäjä yrittää lukea materiaalia kirkkaassa auringonvalossa.

Parhaimmillaan saavutettavassa avoimessa oppimateriaalissa ja oppimisympäristössä näkyy Design for All -suunnitteluperiaate. Periaatteen mukaan oppimateriaalissa ja oppimisympäristössä on jo lähtökohtaisesti pyritty huomioimaan moninaiset oppijaryhmät ja käyttötilanteet, mikä osaltaan tukee oppijoiden tasa-arvoisuutta ja sosiaalista osallistamista.

Saavutettavan avoimen oppimateriaalin tai oppimisympäristön käyttäjän näkökulmasta Design for All -periaate auttaa seuraavissa asioissa:

1) Oppimateriaalilla ja oppimisympäristöllä on tasavertaiset käyttömahdollisuudet. Oppimateriaalin ja oppimisympäristön laatimisessa varmistetaan tasavertaiset käyttömahdollisuudet. Tasavertaisiin käyttömahdollisuuksiin kuuluu esimerkiksi erilaisten laiteympäristöjen ja verkkoyhteyksien sekä oppijoiden vaihtelevan kielitaidon huomioiminen. Tasavertaisina toteutuvat käyttömahdollisuudet ehkäisevät myös oppijoiden tai oppijaryhmien leimaamista.

2) Oppimateriaalia ja oppimisympäristöä voi käyttää joustavasti. Oppijan on mahdollista sovittaa oppimateriaali tai oppimisympäristö juuri omia tarpeitaan ja käytettävissä olevia laitteita ja ohjelmistoja vastaavaksi erilaisilla yksilöllisillä asetuksilla ja ominaisuuksilla. Parhaimmillaan esimerkiksi samassa materiaalissa voi olla jopa erilaisiin oppimistapoihin soveltuvia vaihtoehtoisia osioita.

3) Oppimateriaalia ja oppimisympäristöä on helppo käyttää. Oppimateriaali tai oppimisympäristö ei ole liian monimutkainen, vaan sen käyttäminen onnistuu oppijalta riippumatta hänen aiemmasta kokemuksesta, taidoista, kielellisestä osaamisesta, keskittymisestä tai käytettävissä olevista laitteista ja ohjelmistoista.

4) Oppimateriaalin ja oppimisympäristön virheelliset käyttö- ja ymmärrysmahdollisuudet on ehkäisty. Kun oppijan ei tarvitse kuluttaa aikaansa virheilmoitusten kanssa, hän voi keskittyä oppimateriaalin tai oppimisympäristön sisältöön. Saavutettava oppimateriaali ehkäisee mahdollisten väärinkäsitysten syntymisen, jolloin oppija voi olla varma, että on sisäistänyt materiaalin sisällön oikealla tavalla.

5) Oppimateriaali ja oppimisympäristö kannustavat oppimaan lisää. Saavutettava oppimateriaali ja saavutettava oppimisympäristö synnyttää hyviä oppimiskokemuksia eikä lannista oppijaa.

6) Avoimuus levittää hyviä saavutettavuuskäytäntöjä. Jos saavutettavat oppimateriaalit tai oppimisympäristöt ovat avoimia, voi niiden hyvistä esimerkeistä ottaa mallia ja kehittää niitä pidemmälle. Näin oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyvät saavutettavuuskäytännöt leviävät nopeasti laajalle, mikä auttaa myös oppijoita.

Tarkistuslistan muodossa oleva laatukriteeristö on tarkoitettu avuksi avoimen oppimateriaalin tekijöille, käyttäjille sekä näiden taustaorganisaatioille:

• tekijää laatukriteeristö auttaa luomaan avoimuuden näkökulmasta laadukkaampia materiaaleja
• käyttäjälle laatukriteeristö toimii laadun arvioinnin apuna hänen tarkastellessaan avoimia oppimateriaaleja
• taustaorganisaatioille laatukriteeristö antaa välineen, jonka avulla voidaan edesauttaa avoimien oppimateriaalien tekemistä ja arvioimista osana muuta oman organisaation ohjeistusta.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi eri kriteeriä ja niille tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

• Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
• Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
• Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
• Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
• Elinkaari ja muokattavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin alla olevat osatekijät on järjestetty eri tasojen mukaiseen järjestykseen – rasti ruudussa kertoo, että osatekijä kuuluu tämän tasoiselle avoimelle oppimateriaalille. Ensimmäisen tason laadun osatekijät kuvaavat perusominaisuuksia, joita jokaisella avoimella oppimateriaalilla olisi hyvä olla. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia.

Ohjeistuksen pohjana on käytetty kansainvälistä avointen oppimateriaalien TIPS-kehystä. Ohjeistuksessa on keskitytty ensisijaisesti avoimuuden kannalta merkittäviin laadun osatekijöihin. Yleisiä ohjeita erityisesti verkkototeutusten ja niihin liittyvien materiaalien laadusta voi lukea esimerkiksi eAMKin laatukriteereistä.

• Laatukriteeri-taulukko PDF-muodossa

Sisältö-kriteerin osatekijät

Oppimis- ja opetusmenetelmät -kriteerin osatekijät

Käytettävyys ja saavutettavuus -kriteerin osatekijät

• Tärkeitä perusasioita
• Avoimen oppimateriaalin tekijän näkökulma
• Organisaation näkökulma
• Opiskelijan näkökulma

Tärkeitä perusasioita

Tekijänoikeussuojaa saa mikä tahansa teos, joka on ylittänyt niin sanotun teoskynnyksen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Tekijänoikeus muodostuu teoksen tekijälle.

• Lisätietoa tekijänoikeuden syntymisestä 

 Valokuvia, teosten esityksiä (esimerkiksi luentoja), äänitteitä, videotallenteita, luetteloita, tietokantoja sekä TV- ja radiosignaaleja suojaa lähioikeus. Lähioikeuden lisäksi näillä kaikilla voi olla myös tekijänoikeus, jos ne ylittävät teoskynnyksen. Lähioikeus ja mahdollinen tekijänoikeus muodostuvat näissä tapauksessa tuottajalle, joka voi olla oppilaitos.

Jos hyödynnät omassa oppimateriaalissasi toisten osapuolten tekemää avointa materiaalia, tekijöiden nimet on ilmoitettava tekijänoikeuslain ja materiaalissa käytetyn lisenssin edellyttämällä tavalla. Jos haluat käyttää oppimateriaalissasi henkilöistä otettuja kuvia, kuvien käyttöön on hankittava heidän suostumuksensa.

Avointen oppimateriaalien julkaisu tekijän näkökulmasta

Suunnittele avaaminen

Suunnittele oppimateriaalin avaaminen etukäteen:

• missä,
• miten ja
• millaisilla käyttöehdoilla oppimateriaali tai sen osa avataan.

Huomioi muun muassa nämä asiat:

Voit avata vain sellaista materiaalia, jonka osalta sinä olet tekijä tai jonka olet saanut käyttöösi lisenssillä (käyttöluvalla), joka salli yhtä laajan käytön kuin lisenssi, jonka valitset avattavalle materiaalille. Jos esimerkiksi aiot avata oman materiaalisi CC BY -lisenssillä ja käytät muiden materiaalia kuvituksena, tulee materiaalisi kuvien olla lisensoitu CC BY -lisenssillä.

Oppimateriaalin avaamisesta lisensseillä päättää tekijä. Tekijällä on myös oikeus luovuttaa tekijänoikeudet työnantajaorganisaatiolle, ellei oikeuksista ole sovittu erikseen jo ennen oppimateriaalin laatimista.

Mikäli oppimateriaalilla on useampi kuin yksi tekijä, kaikilta tekijöiltä tarvitaan suostumus oppimateriaalin avaamiseen.

Merkitse käyttöluvan ehtona olevat tekijä- ja lähdetiedot. Esimerkiksi jokaisessa CC BY -lisensoidussa kuvassa on hyvä kertoa, miten kuvan tekijä- ja lähdetiedot tulee ilmoittaa.

Opiskelijoilta tulee saada lupa heidän tekemiensä materiaalien, kuten tekstien tai kuvien, käyttöön.

Kysy, haluaako opiskelija tulla mainituksi tekstinsä tai kuviensa tekijänä. Jos opiskelija ei halua tulla mainituksi tekijänä, mutta saat luvan käyttää materiaalia nimettömänä, poista nimet ja mahdolliset muut opiskelijoiden henkilötiedot.

Jos opiskelijoista on otettu kuvia, huomaa, että opiskelijan valokuva, video tai äänitallenne on opiskelijan henkilötieto, jonka käsittelyyn tarvitset käsittelyperusteen, kuten opiskelijan suostumuksen.

Minimoi henkilötietojen käsittely. Vältä henkilötietojen käyttöä, jos oppimateriaali on mahdollista toteuttaa ilman henkilötietoja. Jos käsittelet henkilötietoja, huolehdi rekisteröidyn informoinnista ja lain mukaisesta käsittelyperusteesta. Mikäli käsittely perustuu suostumukseen, voit suostumuslomakkeessa kertoa GDPR 12. artiklan edellyttämät tiedot, kuten:

• henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
• tietojen säilytysaika
• tietojen mahdollinen myöhempi käyttö
• mihin tietoja mahdollisesti luovutetaan
• kuka on rekisterinpitäjä.

Avaaminen käyttäen avoimia lisenssejä

Kerro aineiston yhteydessä, millaisilla käyttöehdoilla sitä voi käyttää. Hyvä tapa tähän on liittää aineistoon Creative Commons eli CC-lisenssi. Creative Commons -lisenssin käyttö helpottaa oppimateriaalin laajaa hyödyntämistä ja tekijöiden meritoitumista. Ohjelmistot on lisäksi hyvä lisensoida vastaavilla open source -lisensseillä.

CC-lisenssit tarjoavat käyttäjille oikeuden käyttää materiaalia. Lisenssejä on sallivampia ja tiukempia: voidaan esimerkiksi joko kieltää tai sallia kaupallinen käyttö ja joko kieltää tai sallia muokkaaminen. Oppimateriaalin tekijät voivat määrittää käyttöehdot lisenssin avulla.

• CC-lisenssin valitsemisesta Creative Commonsin sivuilla
• CC-lisenssin merkitsemisestä Creative Commonsin sivuilla

Oppimateriaalin tekijä päättää, millä CC-lisenssillä materiaalin lisensioi. Avoimia CC-lisenssejä ovat:

• CC BY eli Nimeä (Attribution): Tekijä antaa luvan muiden kopioida, välittää, levittää ja esittää teostaan sekä siitä muokattua versiota, kunhan tekijään ja teoksen lisenssiin viitataan linkittäen ja mahdolliset muutokset selkeästi ilmoittaen. Muokatut versiot eivät saa loukata alkuperäisen tekijän työn ominaislaatua.
• CC BY-SA eli Nimeä (ByAttribution) ja JaaSamoin (ShareAlike): Tekijä antaa luvan muiden kopioida, välittää, levittää ja esittää teostaan sekä siitä muokattua versiota, kunhan tekijään ja teoksen lisenssiin viitataan linkittäen ja mahdolliset muutokset selkeästi ilmoittaen. Jos muokkaaja julkistaa muokatun version, se tulee julkistaa samalla lisenssillä. Muokatut versiot eivät saa loukata alkuperäisen tekijän työn ominaislaatua.

CC-lisensseihin kuuluu lisäksi teoksen jatkokäyttöä rajaavia lisenssejä. EiKaupallinen (NC) -ehto rajaa pois teoksen kaupallisen hyödyntämisen, muun muassa käytön kaupallisissa koulutustilanteissa. EiMuutoksia (ND) -ehto puolestaan estää muokattujen versioiden tekemisen teoksesta. Rajaavilla lisensseillä lisensoidut materiaalit eivät ole avoimia oppimateriaaleja, joissa käyttäjällä on määritelmällisesti aina oikeus kopioida, välittää, levittää ja esittää materiaalia ja siitä muokattuja versioita. Myös käyttöoikeuksiltaan rajatumpia oppimateriaaleja julkaistaessa CC-lisenssit ovat usein kätevin tapa ilmaista, mitkä oikeudet käyttäjällä on hyödyntää materiaalia.

On monia hyviä syitä käyttää CC-lisenssiä, joka antaa muille oikeuden muokata materiaalia:

• Muokkausoikeus helpottaa materiaalin sovittamista esimerkiksi toisenlaiseen opintojaksoon tai kurssiin.
• Muokkausoikeus mahdollistaa materiaalin kääntämisen toiselle kielelle, mikä lisää sen kansainvälistä hyödyntämistä.
• Muokkausoikeus mahdollistaa videotallenteiden tekstittämisen ja tekstien muuttamisen puhetallenteiksi, mikä parantaa näiden saavutettavuutta.

Jos oppimateriaalin tekijä päättää siirtää tekijänoikeuksia kokonaan tai osittain työnantajaorganisaatiolle, voidaan aineiston avaamisesta Creative Commons -lisenssillä sopia samalla. Jos työnantajalle myönnetään rinnakkaiset tekijänoikeudet, voi tekijä myös itsenäisesti päättää julkaista aineistojaan käyttämällä CC-lisenssejä itse.

Yhteistyössä tehdyt oppimateriaalit

Mikäli oppimateriaalilla on useampi kuin yksi tekijä, kaikilta tekijöiltä tarvitaan suostumus oppimateriaalin avaamiseen.

Opettajien välinen sopiminen: Heti työskentelyn alussa kannattaa pohtia, miten oikeuksista sovitaan niin, että ne ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset jokaiselle materiaalin laatimiseen osallistuneelle. Yksi mahdollisuus on rinnakkaiset tekijänoikeudet – sopiminen kokonaisuudesta voi tukea jokaisen yksilöllistä käyttöä paremmin. Jos muokkausoikeutta ei ole sovittu, ei ole oikeutta muun kuin oman osan muokkaamisen ja käyttöön irrallaan muiden tuotoksista. Jos opettajat sopivat materiaalin avoimesta lisensoinnista esimerkiksi CC BY-SA -lisenssillä, he saavat samalla myös muokkausoikeudet koko materiaaliin.

Avoimen oppimateriaalin julkaiseminen organisaation näkökulmasta

Sopiminen organisaatioiden välisessä yhteistyössä

On hyvä sopia etukäteen oppimateriaalin avoimesta julkaisemisesta sekä siitä, missä avoin oppimateriaali julkaistaan (esimerkiksi millä verkkosivuilla). Yhteisesti tuotetuissa oppimateriaaleissa avoin julkaiseminen edellyttää aina kaikkien tekijöiden suostumuksen.

Tekijänoikeus tekstiin tai kuviin syntyy sille yksittäiselle opettajalle, joka on tekstin kirjoittanut tai kuvat ottanut. Organisaatio voi sopia tekijänoikeudesta vain, jos organisaatiolle on ensin siirretty tekijänoikeus tai ainakin annettu käyttöoikeus ja oikeus myöntää aineistoon käyttölupia kolmannelle taholle. Jos aineisto CC-lisensoidaan, oikeuksien siirtäminen organisaatiolle ei ole tarpeen.

Oppimateriaalien päivittämiseen organisaatio tarvitsee myös oikeuden materiaalien muuttamiseen, minkä varmistaa esimerkiksi tarvittavat oikeudet myöntävä CC-lisenssi. Muutokset eivät saa loukata alkuperäisen tekijän työn ominaislaatua ja ne on selkeästi ilmoitettava. Lisäksi alkuperäinen tekijä on aina ilmoitettava.