Risto Turunen: Tutkijan ABC-kirja alkaa tutkimusetiikasta

17.12.2024
kuvassa Risto Turunen talvisessa maisemassa

Jos kilpailu johtaa HTK-loukkauksiin tai vilppiin, se rapauttaa tieteen uskottavuutta. Tutkimusetiikka kuuluu tutkijan ABC-kirjan ensimmäiselle sivulle, sanoo kirjallisuuden professori Risto Turunen.

Kun Itä-Suomen yliopisto perustettiin vuonna 2010, Turunen sai tehtäväksi koota Itä-Suomen yliopiston ihmistieteiden tutkimuksen eettisen toimikunnan. Toimikunnan puheenjohtajana Turusen yhteistyö TENKin kanssa alkoi koulutuksista. TENKin jäsenenä Turunen on toiminut kolme kautta.

Alun perin kulttuurintutkijan koulutuksen saanut Turunen on pohtinut tutkimusetiikan kysymyksiä opinnoistaan lähtien. Yliopistouran ensimmäisessä vaiheessa tehtäviin yliassistenttina kuului myös opiskelijoiden tutkimuseettinen koulutus.  Kulttuurintutkimuksessa on paljon kenttätyötä, jossa ollaan elävien informanttien kanssa tekemisissä.

– Tutkimusetiikkaan suhtauduttiin vakavasti, mutta se oli vielä 80-luvulla hyvin rutiininomaista, oikeastaan pakkopullaa. Puhuttiin, ettei kenttää saa pilata ja että pitää olla kohtelias, mutta voimakkaammin tutkimuseettinen tietoisuus kehittyi vasta 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa. Tutkimusetiikka alettiin nähdä yhteisenä hyvänä, joka on sekä tutkittavien että tutkijoiden suojaksi.

Uransa alkuvaiheilta Turunen muistaa ”kalabaliikin” Black American Street Life -tutkimuksesta, jossa amerikkalaistutkija Dan Rose soluttautui mustaan yhteisöön Yhdysvalloissa. Piilohavainnointi saikin pohtimaan, mikä on tutkijan oikeus tehdä poikkeamia tutkimusetiikan näkökulmasta.

Turunen haluaisi korjata tutkimusetiikkaa leimaavia mielikuvia.

Nykyisin närää tutkimusetiikkaa kohtaan aiheuttaa se, että ajatellaan joidenkin tutkimustilanteiden olevan kiellettyjä ja että tutkimuksen ympärille syntyy iso byrokratia. Eettisen ennakkoarvioinnin tarkoituksena on vaan varmistaa tutkimuksen turvallisuus, kun poiketaan normaalista tutkimustilanteesta. Harvoja tutkimusasetelmia kielletään. Tutkimuseettisten näkökohtien ymmärrys on kuitenkin lisääntymässä, Turunen arvioi.

GDPR syönyt huomiota eettiseltä pohdinnalta

Tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain säädökset ovat tuoneet lakisääteisiä velvoitteita myös tutkimukselle. Eettisissä toimikunnissa arviointia on yhdistetty ja tietosuoja-asiantuntijat tulleet mukaan toimikuntiin.

Kun eettiset ennakkoarvioinnit ja GDPR-varmistus on tehty samassa prosessissa, on tapahtunut pientä vääristymää. Fokus on siirtynyt tietosuojaan, mikä on vienyt huomiota eettiseltä pohdinnalta. GDPR on lakiin perustuvaa ja byrokraattista, ei niinkään harkinnanvaraista. Tietosuojasäädöksiä on noudatettava, olipa eettinen ennakkoarviointi millaista tahansa, Turunen huomauttaa.

Turusen mukaan eettinen arviointi ja GDPR ovat pohjimmiltaan erilaisia, vaikka limittyvätkin toisiinsa. Pyrkimys ihmisten suojeluun on yhteistä. Kun tieteellisen tiedon varmuuden suojaaminen tapahtuu eettisissä olosuhteissa ja eettisesti oikein, silloin pitäisi syntyä myös vahva luotettavuuden ilmapiiri.

Etiikka on harkintaa – asioiden painoarvon, merkitysten ja seurausten pohtimista. Se ei ole niin sääntöpohjaista kuin lakisääteinen ohjailu, josta saadaan yksiselitteisempiä normatiivisia ohjeita. Kyse on tasapainottelusta harkinnan ja pohdinnan sekä tiukankin byrokraattisen normituksen välillä.

”Kaikki tehdään tieteen, tieteentekijöiden ja tutkittavien suojelemiseksi”

Tutkimuseettisiä ohjeita pidetään Turusen mielestä joskus aiheetta liian tiukkoina. Taustalla hän arvioi olevan paine tuottaa tuloksia nopeasti. Ohjeistukset ja selvitykset koetaan turhana byrokratiana ja aiheuttavat tutkijoiden joukossa ahdistusta.

 – Kaikki tehdään tieteen, tieteentekijöiden ja tutkittavien suojelemiseksi.

Turunen pitää suomalaista eettistä normistoa hyvin ajantasaisena.

Olen oppinut arvostamaan sitä, miten hyvin meillä Suomessa kehitetään koko ajan aidosti tätä järjestelmää. TENKin sihteeristöllä on hyvät kansainväliset yhteydet: seurataan mitä maailmalla tapahtuu ja tuodaan tuoreimpia vaikutteita.

Turusen TENK-vuosiin ajoittuu suuria eettisten ohjeistuksen remontteja. GPDR-vaatimukset on otettu mukaan ja kansainvälistä yhdenmukaisuutta muutenkin vahvistettu.

Turusen mielestä TENK seuraakin maltillisesti mutta aktiivisesti sitä, mitä yhteiskunnassa ja tutkimuksessa tapahtuu. Keskustelussa on parhaillaan sometutkimus ja tekoälyn käyttö, jotka haastavat tutkimuseettistä ohjeistusta.  Tekoälyn käyttöohjeita kysyvälle tutkijalle Turunen sanoo toistaiseksi: ”Katso TENKin ohjeistusta ja sovella sitä”.

Täsmennyksiä tullaan tarvitsemaan ja tulevaisuudessa niitä varmasti tulee. TENKin asia ei ole rynnätä ratkaisemaan asioita, Turunen perustelee.

Ihmisryhmäkohtaisia esimerkiksi saamelaiset, lapset ja nuoret ohjeita voi ja pitääkin Turusen mielestä olla, mutta myös tutkijan on itse tehtävä tutkimuseettistä harkintaa. Jos kaikesta pitää olla kirjoitettu pykälä, se hidastaa ja ylinormittaa tutkimuksen tekoa. Turunen pohtiikin, onko tutkimusetiikka tiellä, jossa se on juridisoitumassa liikaa.

”Oma ymmärrys tiedosta ja tieteentekemisestä on lisääntynyt”

Kulttuuri- ja yhteiskunnallisia aineita opiskelleena Turusella on laaja-alainen koulutus, mutta hän kertoo tutkimusetiikkayhteistyön ja TENKissä toimimisen avanneen vielä lisää tieteen kenttää. Eri tieteenaloilla on samanlaisia tutkimuseettisiä kysymyksiä ja ongelmia, mutta toisaalta eri aloilla tehdään hyvin erilaista tutkimusta.

Erilaisista tiedekäsityksistä syntyy hedelmällistä keskustelua. Oma ymmärrys tieteentekemisestä ja tiedosta lisääntyy, summaa Turunen henkilökohtaisen annin TENK-vuosistaan.

Lopuksi TENK-kautensa päättävä Turunen esittää toivomuksen.

Vaikka tiedemaailmassa kilpailu kovenee, tutkimuseettinen toiminta on tieteen luottamuksen peruspilari. Jos kilpailu johtaa HTK-loukkauksiin, se vie pohjaa tieteen luotettavuudelta ja järjestelmältä, johon tutkimus perustuu. Tutkimusetiikan oppiminen ja ymmärtäminen kuuluu tutkijan ABC-kirjan ensimmäiselle sivulle.

Turunen on toiminut TENKin jäsenenä vuodesta 2016 lähtien. Hän ei ole enää ehdolla helmikuussa 2025 alkavalle toimikaudelle. Turunen on toiminut myös TENKin Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin jaoston puheenjohtajana.

Teksti: Kirsi Hakala
Kuva: Karjalainen

Sinua saattaisi kiinnostaa myös