Vuodesta 2001 julkaistu Tiedebarometri kartoittaa suomalaisten asenteita tutkittuun tietoon, teknologiseen kehitykseen, tutkijoihin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tiedeviestijöille barometri tarjoaa arvokasta tietoa ajassa elävästä tieteen ja tutkimuksen toimintaympäristöstä.
Tuorein barometri suurilta osin jatkaa aiemmin havaittua kehitystä: vastaajien suuri enemmistö ilmaisee edelleen luottamusta tieteeseen, mutta myös jakolinjat piirtyvät yhä tarkemmin esiin. Esimerkiksi tiedeasenteiden polarisoituminen ja suomalaisten suhde vaihtoehtoisiin hoitomenetelmiin kielivät osittaisista muutoksista kansalaisten mielenmaisemassa.
Tulokset herättävät joukon jatkokysymyksiä, joihin pureudutaan Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan, Tieteen tiedotus ry:n ja Tieteen päivien järjestämässä tiedeviestintäseminaarissa. Seminaari on osa Tieteen päivien 2025 ohjelmaa.
Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 2.1.2025 tällä verkkolomakkeella. Ilmoittautuminen on avoin kaikille. Tapahtumatilan esteettömyystiedot täydennetään sivuille pian.
Tutustu Tieteen päivien monipuoliseen ohjelmaan tapahtuman verkkosivuilla.
Aika: 10.1.2025 Klo 10.00–15.00
Paikka: Suomen Laki -Sali, Porthania, Yliopistonkatu 3, Helsinki
Ohjelma
Klo 10–10.30 Tervetuloa ja johdatus Tiedebarometriin 2024
Tieteen tiedotus ry:n hallituksen jäsen, professori Esa Väliverronen johdattelee viimeisimpään Tiedebarometriin. Mitä barometri kertoo suomalaisten suhteesta tieteeseen ja millaisia eväitä tulokset antavat tiedeviestijöille? Onko luottamus tieteeseen edelleen vahvaa, vai pitääkö olla huolissaan?
Klo 10.30–11.30 Mistä syntyy luottamus asiantuntijoihin?
Tieteen kohtaamat asenteet heijastavat aikamme yhteiskunnallisia virtauksia. Muuttaako epävarmuuden kokemus tutkitun tiedon vastaanottamista? Miten ihmisen elämänpiirin dataistuminen vaikuttaa tiedeviestintään? Mitä ongelmia media-asiantuntijuuteen liittyy? Paneelimme hahmottelee tekijöitä, jotka kasvattavat ja nakertavat luottamusta tutkijoihin ja asiantuntijoihin.
Panelisteina Uuden Jutun päätoimittaja, dosentti Olli Seuri, tutkimuspäällikkö Minttu Tikka (THL) ja yliopistotutkija Henriikka Vartiainen (Itä-Suomen yliopisto). Yliopistotutkija Henrik Rydenfelt (Helsingin yliopisto) haastattelee.
Klo 11.30–12.30 Lounas
Klo 12.30–12.40 Tiedebarometrivisa
TJNK:n pääsihteeri Reetta Kettunen testaa kuulijoita kysymyksillä Tiedebarometrin taakse kätkeytyvästä tietomassasta. Tässä visassa pärjäämiseen ei barometrin nopea lukaisu riitä!
Klo 12.40–12.45 Iltapäivän pähkinä: Mitä on tiedonjulkistamisen etiikka?
Erityisasiantuntija Henriikka Mustajoki avaa TJNK:n uutta hanketta, joka pureutuu tutkimusetiikan ja journalistisen etiikan väliin jäävään katveeseen.
Klo 12.45–13.30 Tieto lisää tuskaa? – Systeemiset kriisit ja rakentavan keskustelun mahdollisuus
Sessiossa pohditaan, miten psykologisesti ja yhteiskunnallisesti haastava tieto, kuten ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus, vaikuttaa julkisen keskustelun luonteeseen. Millaisia rajauksia media tekee aihetta käsiteltäessä? Onko tieto ilmastotutkijalle koskaan valtaa?
Klo 12.45–13 Tutkija Tero Toivanen (Helsingin yliopisto & BIOS-tutkimusyksikkö) valaisee ilmastoasiantuntijuuteen liittyviä sudenkuoppia.
Klo 13–13.15 Koneen säätiön toimitusjohtaja, dosentti Ulla Tuomarla tarjoaa näkökulmia aiheeltaan kiistanalaisen tai vaikean tutkimuksen julkaisemiseen.
Klo 13.30–14 Kahvitauko
Klo 14–14.45 Miten tekoäly muuttaa tiedeviestijän ammatillista toimijuutta?
Tekoäly on laskeutunut osaksi tiedeviestijän arkea. Uusista työkaluista on rutkasti hyötyä, mutta millainen apuri tekoäly on? Sessio johdattelee pohtimaan tietotyötä mullistavaa teknologiaa käytännön esimerkkien ja tulevaisuutta ennakoivan tutkimuksen kautta.
Klo 14–14.15 Johtava asiantuntija Susanna Nykyri (Tampereen yliopisto): "Tekoäly kustannustoiminnassa"
Klo 14.15–14.30 Professori Teemu Roos (Helsingin yliopisto): "Tekoäly haastaa lukutaidon ja datatoimijuuden: Heiluttaako häntä koiraa?"
Lisätietoja:
Ella Ranta
Tiedottaja ja tapahtumakoordinaattori
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta TJNK
puh. 044 325 4214
ella.ranta@tjnk.f
