Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin tutkijanarvioinnin uudistuksen mahdollisuuksista sekä haasteista asiantuntijavoimin.
Mikä vastuullinen tutkijanarviointi?
Tutkijat kohtaavat urallaan jatkuvaa arviointia. Päätökset tutkimusprojektien rahoituksista sekä tutkijoiden rekrytoinneista ovat riippuvaisia arviointiprosesseista, joissa tutkijan kokemus ja tuotokset tuodaan muiden asiantuntijoiden suurennuslasin alle. Tutkijanarvioinnissa pitkään vallinneet käytänteet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet kansainvälisen kritiikin kohteeksi ja vastuullisesta tutkijanarvioinnista on tullut keskeinen avoimen tieteen kehityksen kysymys.
DORA -julistus vuodelta 2012 aloitti tutkijanarvioinnin muutoksen suositusten sarjan ja on levinnyt laajasti eri tieteenalat käsittäväksi suunnannäyttäjäksi. Se ei ole kuitenkaan toiminut riittävänä ohjaustyökaluna. Erityisesti viimeisen muutaman vuoden aikana eurooppalainen tiedeyhteisö on avannut keskusteluja ja ottanut konkreettisia askelia käytäntöjen muuttamiseksi. Suomessa työ vastuullisen arvioinnin edistämiseksi on jo pitkällä, sillä tiedeyhteisö tuotti Tieteellisten seurain valtuuskunnan johdolla Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisen suosituksen vuonna 2020. Suomen Akatemia ja Yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ovat sitoutuneet kansalliseen suositukseen, ja tänä vuonna alkaneen Avoimen tieteen seurannan vastausten perusteella jo 20 suomalaista tutkimusorganisaatiota on huomioinut sen osana vastuullisen arvioinnin edistämistä. Suositus esittää laajasti sekä periaatteita että konkreettisempia muutosehdotuksia. Se tuo esimerkiksi esille tarpeen kiinnittää huomiota tutkimuksen avoimeen saatavuuteen ja tutkimuseettisten periaatteiden toteutumiseen sen laatua arvioitaessa. Lisäksi suosituksessa korostuu tarve määritellä tutkijan ansioiksi akateemisen julkaisutoiminnan lisäksi tärkeä työ opetus- ja ohjaustehtävissä, toiminta tutkimus- ja muissa yhteisöissä, sekä tutkijan työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Se ohjaa myös esimerkiksi huomioimaan arvioinnissa eri tutkimusalojen erityispiirteet aina julkaisukäytännöistä tutkimustuotoksiin. Suosituksen päivityksestä sekä toimeenpanosuunnitelman edistämisestä vastaa laajapohjainen Vastuullisen tutkijanarvioinnin ohjausryhmä.
Kansainvälistä yhteistyötä vahvistamassa
Kansallisesti vaikuttavien suositusten lisäksi erittäin kansainvälinen tieteen ja tutkimuksen ympäristö vaatii myös valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, ja vuosi 2022 onkin ollut tämän yhteistyön vahvistumisen vuosi. Heinäkuussa 2022 eurooppalaisia tutkimusrahoittajia edustava Science Europe julkaisi kansainvälisen koalition työn tuloksena syntyneen Agreement on Reforming Research Assessment -sopimuksen, joka määrittää uusia arvioinnin käytäntöjä, jotka huomioivat tämän päivän eurooppalaisen yhteiskunnan haasteet ja tarpeet. Myös monet suomalaiset organisaatiot ovat olleet mukana tutkijanarvioinnin uudistamista koskevan sopimuksen valmistelussa. Sopimuksen keskiössä ovat tutkimustyön ja sen arvioinnin moninaisuutta, avoimuutta ja syrjimättömyyttä edistävät käytännöt, joiden nähdään edistävän tieteen ja tutkimuksen laatua sekä vaikuttavuutta. Sopimuksessa toistuvat monet Suomen kansallisen suosituksen päämäärät, kuten tutkijanarvioinnin keskittyminen tutkimuksen laatuun julkaisumetriikan sijaan. Allekirjoittaessaan sopimuksen organisaatiojäsenet lupautuvat kehittämään vastuullisen tutkijanarvioinnin toimintatapoja tahoillaan. Samalla ne saavat mahdollisuuden liittyä kansainväliseen yhteisöön, jossa vastuullista arviointia kehitetään edelleen.
Syyskuussa 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) järjesti keskustelutilaisuuden, jossa pureuduttiin asiantuntijavoimin vastuullisen tutkijanarvioinnin viimeisimpiin kehityssuuntiin sekä niihin liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Science Europen pääsihteeri Lidia Borrell-Damián toi keskusteluun uutisia sopimuksen etenemisestä: syksyn 2022 aikana sopimus on siirtymässä tutkimusorganisaatioiden allekirjoitettavaksi, jonka jälkeen siihen liittyneet organisaatiot pääsevät osaksi sopimuksen toimeenpanon jatkokehitystä. Vajaan sadan osallistujan tilaisuudessa keskustelu kävi vilkkaana ja useiden organisaatioiden edustajat toivat esiin näkökulmansa, innostuksena ja huolensa aiheeseen liittyen. Tilaisuuteen myös osallistunut Julkaisufoorumin pääsihteeri Janne Pölönen muistuttaa uudistusten haasteista ja avoimen keskustelun välttämättömyydestä: ‘Suositukset antavat muutokselle yhteisen suunnan, mutta eri maissa, organisaatioissa, tieteenaloilla ja uravaiheissa lähtökohdat arvioinnin uudistukseen voivat olla hyvin erilaiset. Tiedeyhteisöissä on käytävä laajapohjainen keskustelu siitä miksi arviointia tulee uudistaa ja miten vastuullista arviointia ja metriikkaa toteutetaan käytännössä’.
Keskustelussa vahvasti läsnä oli myös ymmärrys vastuullisen tutkijanarvioinnin yhteydestä laajemman yhteiskunnan haasteisiin. Globaalisti ilmenevät demokratian heikentyminen sekä ympäristö- ja talouskriisit vaikuttavat vahvasti myös vastuullisen ja avoimen tieteen tarpeeseen. Science Europen sekä eurooppalaisia yliopistoja edustavan European University Associationin (EUA) koordinoima sopimus vaikuttaa tällä hetkellä lähinnä euro-amerikkalaiseen tutkimukseen, mutta muun muassa UNESCOn avoimen tieteen työryhmät työskentelevät samojen kysymysten äärellä myös laajemmin globaalissa tutkimusyhteisössä. Euroopan ohella esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Kiinassa tehdään parhaillaan työtä tutkimuksen arvioinnin uudistamiseksi.
Systeeminen ja kulttuurinen muutos
Vaikka sopimuksissa esitetyt uudistukset hyväksytään laajasti tutkimusyhteisössä, OKM:n järjestämässä tilaisuudessa esille nousi vahvasti, kuinka vastuullisten arviointikäytäntöjen suunnittelu, opettelu ja seuraaminen edellyttävät kulttuurisia ja systeemisiä muutoksia sekä resursseja ja paneutumista. Esimerkiksi uutena mahdollisuutena ehdotettujen narratiivisten ansioluetteloiden käyttö vaatii uusia taitoja sekä niiden kirjoittajilta että arvioijilta.
Myös tutkijoiden toimiminen akateemisten ympäristöjen ulkopuolella esimerkiksi yritysmaailmassa, ja toisaalta yritysmaailmassa toimineiden palaaminen takaisin akateemisen tutkimuksen pariin, herättivät keskustelua OKM:n järjestämässä tilaisuudessa. Yritysmaailman ja akateemisen maailman välinen liikkuvuus todettiin kansalliseksi haasteeksi ja tutkijanarvioinnin uudistuksista toivottiin parannusta tutkijan urapolkujen rajoittuneisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Erja Heikkinen myös muistutti yleisöä Suomen nykytilanteesta, jossa väitöskirjan tekijöiden mediaani-ikä on verrattain korkea, noin 40 vuotta. Samalla suomalaiset yritykset työllistävät vähän tohtorin tutkinnon saaneita verrattuna muihin Euroopan maihin.
Tutkimuksen parissa työskentelevien ihmisten kokemukset reiluudesta, tasa-arvosta ja avoimuudesta vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja kokemukseensa työnsä tarkoituksesta. Näihin haasteisiin liittyen kysymys tutkijan uran houkuttelevuudesta tämän päivän Suomessa nousi myös esille tilaisuudessa. Lisäksi yhteiskunnan epätasa-arvoiset rakenteet ja jakautuneisuudet näkyvät myös tutkimusyhteisöissä. Tietyt alat ovat yhä vahvasti sukupuolittuneita, ja etnisen, kansallisen ja kulttuurisen taustan vaikutukset ihmisten uramahdollisuuksiin näkyvät edelleen tutkimusyhteisöissä. Myös näihin haasteisiin vastuullisen tutkijanarvioinnin sopimukset pyrkivät osaltaan vaikuttamaan.
Kansallinen työ kentällä jatkuu
Tieteellisten seurain valtuuskunta on päättänyt allekirjoittaa Agreement on Reforming Research Assessment -sopimuksen ja pyrkii osaltaan edistämään sen laajempaa käyttöönottoa. Työ vastuullisen tutkijanarvioinnin edistämisen puolesta näkyy myös syksyllä 2022 julkaistavissa avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tuloksissa. ‘Tutkimusorganisaatioilla on vastuullisen arvioinnin ohjaavissa dokumenteissa ja palveluissa kehittymismahdollisuuksia, joita monet organisaatiot myös työstävät tällä hetkellä,’ kertoo raporttia työstävä Avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntija Marita Kari Tieteellisten seurain valtuuskunnasta. Useat suomalaiset yliopistot, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot ovat viime vuosina lähteneet edistämään avoimen tieteen käytänteitä asialle nimettyjen työryhmien kautta. Muun muassa yliopistojen kirjastopalvelut ovat avainasemassa uusien käytäntöjen tuomisessa laajempaan tietoisuuteen ja käyttöön.
OKM:n tilaisuuden suuri osallistujamäärä ja puheenvuorojen sisältö viittaavat laajaan kiinnostukseen uudistuksia kohtaan. Avoimuus ja kaikkien sidosryhmien vaikuttamismahdollisuudet ovat luonnollisesti keskeinen osa tutkijanarvioinnin uudistusprosesseja. Tutkimusyhteisön jäsenillä onkin tärkeä rooli uudistusten suunnittelu- ja toimeenpanotyössä omien organisaatioidensa sekä TSV:n jäsenseurojen ja asiantuntijaryhmien kautta. TSV:n asettaman Vastuullisen tutkijanarvioinnin ohjausryhmän työlistalla on vastuullisen arvioinnin työkalujen ja koulutuksen kehittäminen. Keväällä 2023 tullaan myös järjestämään ensimmäiset Vastuullisen arvioinnin päivät, joilla keskustelu aiheesta jatkuu.
Lue aiheesta lisää uusimmasta Tieteessä tapahtuu -lehdestä: Tutkimuksen arviointi muutoksessa | Tieteessä tapahtuu (tieteessatapahtuu.fi)
Teksti: Anni Rastas
Kuva: Scott Webb/Pexels
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
